Pyhä Koraani

Suurat

2.

Lehmän Suura

 

(Suurat Al-Baqara)

 

Allahin, rajattoman myötätuntoisen, aina armollisen nimeen

2:1 Alif, lam, mim. (Vain Allah ja Sanansaattaja, siunaus ja rauha hänelle, tietävät todellisen merkityksen.)
 
2:2 (Tämä) on se kunniakas Kirja, jossa ei ole sijaa epäilykselle. (Se) on opastuksena hyveellisille,
 
2:3 jotka uskovat kätkettyyn, pitävät rukouksensa (sen kaikki ehdot täyttäen) ja käyttävät (tiellämme) siitä, mitä Me olemme heille antaneet.
 
2:4 Ja niille, jotka uskovat (kaikkeen), mitä on lähetetty sinulle ja mitä on lähetetty ennen sinua. Heillä on myös (täydellinen) usko tuonpuoleiseen.
2:5 He seuraavat Herransa johdatusta ja saavuttavat todellisen menestyksen.
 
2:6 On aivan sama, varoitatko niitä, jotka ovat ottaneet epäuskon omakseen, vai et. He eivät kuitenkaan usko.
 
2:7 Allah on painanut sinetin heidän sydämeensä ja heidän korviinsa (heidän oman valintansa tähden), ja heidän silmilleen on (asetettu) side. Heidän osanaan on ankara rangaistus.
 
2:8 Ihmisten joukossa on (myös) niitä, jotka sanovat: ”Me uskomme Allahiin ja ylösnousemuksen päivään”, vaikka he eivät (alkuunkaan) usko.
 
2:9 He pyrkivät pettämään Allahia (eli Sanansaattajaa, siunaus ja rauha hänelle)1 ja uskovia, mutta (todellisuudessa) he pettävät vain itseään sitä edes tajuamatta.
2:10 Heidän sydämessään on tauti, ja Allah on sitten pahentanut heidän tautiaan. Heitä odottaa tuskallinen rangaistus, sillä he valehtelivat.
 
2:11 Ja kun heille sanotaan: ”Älkää levittäkö epäjärjestystä maan päällä”, he vastaavat: ”Mehän vain parannamme (asioita).”
 
2:12 Havahtukaa! Juuri he levittävät epäjärjestystä, eivätkä he edes tajua (sitä).
 
2:13 Ja kun heille sanotaan: ”Uskokaa tekin, niin kuin (toiset) uskovat”, he sanovat: ”Pitäisikö meidänkin uskoa (niin) kuin nämä typerykset uskovat?” Tiedä, (että todellisuudessa) he ovat itse typeriä, mutta he eivät tiedosta (omaa typeryyttään ja alhaisuuttaan).
 
2:14 Kun nuo (teeskentelijät) tapaavat uskovia, he sanovat: ”(Myös) me uskomme.” Ja kun he ovat yksin ja tapaavat saatanoitaan, he sanovat: ”Tietysti me olemme teidän kanssanne. Me vain pilailimme (muslimien) kustannuksella.”
2:15 Allah rankaisee heitä heidän pilailustaan, ja laskee heidät irralleen, (jotta he itse tekisivät itsestään lopun,) ja harhailisivat uppiniskaisuudessaan.
 
2:16 He ovat niitä, jotka ovat vaihtaneet johdatuksen eksytykseen. Heidän kauppansa ei kuitenkaan kannattanut, eivätkä he tienneet miten (käydä kauppaa voitollisesti ja tuloksekkaasti).
 
2:17 He ovat kuin henkilö, joka on (pimeyden vallitessa) sytyttänyt tulen. Kun se on valaissut ympäristönsä, Allah ottaa siitä valon pois jättäen hänet pimeään, missä hän ei nyt näe mitään.
 
2:18 He ovat kuuroja, mykkiä ja sokeita, eivätkä he palaa (oikealle tielle).
 
2:19 Tai he ovat kuin sade, joka putoaa taivaasta. Siinä on pimeyttä sekä jyrinää ja salamointia. He tunkevat jyrinän takia sormet korviinsa kuolemaa peläten. Ja Allah ympäröi uskottomat.
2:20 Aivan kuin salamointi veisi heidän näkönsä. Kun (heidän ympäristöään) valaistaan, he alkavat kävellä. Ja kun pimeys taas leviää heidän ylleen, he seisahtuvat. Jos Allah haluaisi, hän riistäisi kokonaan heidän kuulonsa ja näkönsä. Allah on epäilemättä kaikkivaltias.
 
2:21 Ihmiset, palvokaa Herraanne, joka on luonut teidät ja (myös) ne, jotka olivat teitä ennen, jotta teistä tulisi hyveellisiä.
 
2:22 (Herraanne,) joka on tehnyt maan teille alustaksi ja taivaan katoksi, antanut veden sataa taivaalta ja sen avulla tuonut esiin (erilaisia) hedelmiä teidän ruoaksenne. Älkää siis asettako ketään Allahin rinnalle, sillä te tiedätte (asioiden todellisen laidan).
 
2:23 Jos teitä vaivaavat epäilykset koskien tätä (Kirjaa), jonka olemme lähettäneet (valitulle) palvelijallemme, niin tuottakaa edes yksi samanlainen suura. Ja kutsukaa (kaikin mokomin kaikkia muitakin) kuin Allahia avuksenne (tähän työhön), jos olette (epäilyksessänne ja kieltämisessänne) vilpittömiä.
 
2:24 Jos ette sittenkään pysty sitä tekemään – ettekä te koskaan pysty – niin varjelkaa itseänne siltä tulelta, jonka polttoaineena ovat ihmiset (eli uskottomat) ja kivet (eli heidän jumalankuvansa), ja joka on valmistettu uskottomia varten.
2:25 (Rakastettu,) kerro hyvät uutiset niille, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja. Heitä odottavat (Paratiisin) puutarhat, joiden alta purot virtaavat. Kun heille annetaan näistä puutarhoista hedelmä syötäväksi, he sanovat (sen ulkomuodon nähdessään): ”Tämähän on aivan samanlainen kuin ne hedelmät, joita meille aikaisemmin (maailmassa) tarjottiin”, vaikka heille annetaankin (vain ulkomuodoltaan) samannäköisiä hedelmiä. Paratiisissa heillä on (myös) puhtaita puolisoita, ja he saavat asua siellä ikuisesti.
 
2:26 Allah ei häpeä esittää vertausta (asioita selittäessään vaikkapa) hyttysestä tai (jostain vielä) suuremmassa määrin (vähäpätöisestä). Uskovat tietävät hyvin tällaisen vertauksen olevan (viittaus) totuuteen heidän Herraltaan, kun taas epäuskon omaksuneet sanovat (sen kuullessaan): ”Mitä Allahilla on tällaisen vertauksen kanssa tekemistä?” (Tällä tavoin,) yhden vertauksen kautta Allah pitää monet eksyksissä ja johdattaa monia. Eksyksiin Hän johtaa sen kautta vain sellaiset, jotka (jo valmiiksi) ovat tottelemattomia.
 
2:27 (Tottelemattomia ovat ne,) jotka pettävät Allahille antamansa lupauksen, rikkovat sen (yhteyden), jonka Allah on käskenyt solmia ja levittävät epäjärjestystä maan päällä. He saavat varmasti kärsiä tappion.
 
2:28 Kuinka te voitte kieltää Allahin, vaikka Hän antoi teille elämän, kun te olitte hengettömiä? Sitten Hän saa teidät kuolemaan ja herättää taas henkiin, ja Hänen luokseen te palaatte.
 
2:29 Hän on se, joka loi teitä varten kaiken, mitä on maan päällä. Sitten Hän kääntyi kohti (maailmankaikkeuden) korkeampia osia ja järjesti ne seitsemäksi taivaan sfääriksi. Hän on kaikkitietävä.
2:30 Ja (muista,) kuinka Herrasi sanoi enkeleille: ”Aion asettaa maan päälle itselleni sijaisen.” He sanoivat: ”Asetatko maan päälle (sijaiseksesi) jonkun, joka tulee levittämään siellä epäjärjestystä ja vuodattamaan verta, vaikka me jatkuvasti ylistämme Sinun kunniaasi ja (joka hetki) julistamme Sinun pyhyyttäsi?” Allah sanoi: ”Minä tiedän jotain, mitä te ette tiedä.”
 
2:31 Ja Allah opetti Adamille (Aadamille, rauha hänelle, kaikkien asioiden) nimet. Sitten hän toi ne enkelien eteen ja sanoi: ”Kertokaa minulle näiden asioiden nimet, jos olette (mielestänne) oikeassa.”
 
2:32 Enkelit sanoivat: ”Sinun olemuksesi on pyhä (vapaa kaikista puutteista). Me emme tiedä mitään muuta kuin sen, mitä olet meille opettanut. Epäilemättä, Sinä olet (kaiken) tietävä, viisas.”
 
2:33 Allah sanoi: ”Adam (Aadam)! Valista (nyt) heitä näiden asioiden nimistä.” Kun Adam (Aadam, rauha hänelle) oli valistanut heitä näiden asioiden nimistä, Allah sanoi: ”Enkö Minä sanonut teille, että Minä tiedän (kaikki) kätketyt todellisuudet taivaissa ja maassa, ja tiedän myös sen, mitä te ilmaisette ulospäin ja mitä te salaatte.”
 
2:34 Ja (muista myös,) kuinka käskimme enkeleitä kumartamaan Adamin (Aadam, rauha hänelle) edessä, ja kuinka kaikki muut kumarsivat paitsi Iblis. Hän kieltäytyi, oli ylpeä ja päätyi (sen seurauksena) uskottomien joukkoon.
2:35 Me annoimme määräyksen: ”Adam (Aadam), asu puolisosi kanssa täällä Paratiisissa. Syökää sieltä mitä tahdotte mistä tahdotte, mutta älkää menkö tämän puun lähelle. Silloin te ylitätte rajan.”
 
2:36 Silloin Saatana sai heidät horjahtamaan tuosta paikasta ja hän vieraannutti heidät siitä (levollisesta) olotilasta, jossa he olivat. (Lopulta) Me annoimme määräyksen: ”Laskeutukaa alas, teistä tulee toistenne vihollisia. Teille on säädetty asuinpaikka ja elanto määräajaksi maan päällä.”
 
2:37 Sitten Adam (Aadam, rauha hänelle) oppi Herraltaan (nöyryyden ja katumuksen) sanoja, ja Allah hyväksyi hänen katumuksensa. Hän hyväksyy varmasti katumuksen ja on armollinen.
 
2:38 Me sanoimme: ”Lähtekää Paratiisista, te kaikki. Jos sitten saatte Minulta johdatuksen, niin kenenkään, joka (tuota) johdatusta seuraa, ei tarvitse pelätä eikä surra.
 
2:39 Mutta ne, jotka eivät usko ja kieltävät ilmoituksemme, ovat Helvetin tulen asukkaita, ja he pysyvät siellä ikuisesti.”
2:40 Yaʿqubin (Jaakobin) lapset, muistakaa suosio, jota olen teille osoittanut ja täyttäkää Minulle (antamanne) lupaus; Minä tulen täyttämään teille (antamani) lupauksen. Pelätkää yksin Minua.
 
2:41 Uskokaa tähän (Kirjaan), jonka olen lähettänyt (sanansaattajalleni Muhammadille, siunaus ja rauha hänelle, sillä) se vahvistaa (täysin) sen, mitä teillä on. Älkää olko ensimmäisinä sitä kieltämässä älkääkä kaupatko ilmoituksiani (tämän maailman) pienellä hinnalla. Pelätkää yksin Minua.
 
2:42 Älkää sekoittako totuutta valheeseen älkääkä tieten tahtoen kätkekö totuutta.
 
2:43 Pitäkää rukouksenne, maksakaa almuvero (zakat) ja kumartakaa (yhdessä) niiden kanssa, jotka kumartavat.
 
2:44 Kehotatteko te toisia hurskauteen ja unohdatte itsenne? Ettekö te ajattele, vaikka te (myös) luette (Allahin) kirjaa?
2:45 Pyytäkää (Allahilta) apua kärsivällisyyden ja rukouksen kautta. Tämä on epäilemättä vaivalloista muille kuin nöyrille (joiden sydän on rakkaudesta Allahiin haavoittunut ja Hänen pelostaan särkynyt).
 
2:46 (He ovat niitä,) jotka uskovat varmasti tapaavansa Herransa ja palaavansa Hänen luokseen.
 
2:47 Yaʿqubin (Jaakobin) lapset, muistakaa suosio, jota olen teille osoittanut ja kuinka (tuolloin) korotin teidät kaikkien ihmisten yläpuolelle.
 
2:48 Pelätkää sitä päivää, jolloin yksikään sielu ei pysty korvaamaan toista eikä hänen puolestaan hyväksytä (kenenkään sellaisen henkilön) väliintuloa (jolla ei ole siihen Allahin lupaa). Häneltä ei hyväksytä lunnaita (sielun vapauttamiseksi) eikä häntä voida auttaa (Allahin määräysten vastaisesti).
 
2:49 Ja (muistakaa,) kuinka vapautimme teidät Faraon joukoilta, jotka piinasivat teitä ankarasti, teurastivat poikanne ja pitivät tyttärenne elossa. Siinä oli Herranne lähettämä äärimmäisen rankka koettelemus.
2:50 Ja kuinka halkaisimme meren teidät (pelastaaksemme, ja siten) vapautimme teidät ja (samalla) hukutimme Faraon joukot teidän silmienne edessä.
 
2:51 Ja (muistakaa myös,) kuinka olimme luvanneet Musalle (Moosekselle, rauha hänelle) neljäkymmentä yötä. Sitten, Musan (Mooseksen, rauha hänelle, hiljaisuuteen vetäytymisen) jälkeen te teitte vasikasta palvontanne kohteen. Te teitte tosiaan väärin.
 
2:52 Sitten Me annoimme teille (vielä) senkin jälkeen anteeksi, jotta olisitte kiitollisia.
 
2:53 Ja (muistakaa,) kuinka annoimme Musalle (Moosekselle, rauha hänelle) Kirjan sekä totuuden ja valheen erottavan (ihmeen), jotta te löytäisitte johdatuksen tien.
 
2:54 Ja kuinka Musa (Mooses, rauha hänelle,) sanoi kansalleen: ”Kansani! Te olette tosiaan tehneet (suurta) vääryyttä sielujanne kohtaan ottamalla vasikan (palvottavaksenne). Katukaa nyt teidät luoneen (todellisen Herranne) edessä. Tappakaa sitten (keskuudessanne) toinen toisenne. Tällä tavoin (toimiminen) on Luojanne mielestä teille paras (katumuksen osoitus).” Sitten Hän hyväksyi teidän katumuksenne. Epäilemättä Hän hyväksyy katumuksen ja on armollinen.
2:55 Ja kuinka te sanoitte: ”Musa (Mooses), me emme usko sinua ennen kuin saamme selvästi nähdä Allahin (silmiemme edessä).” Silloin ukkonen otti teidät kiinni (ja tappoi teidät), ja te (itse) jäitte katselemaan (tätä näkyä).
 
2:56 Sitten, kuolemanne jälkeen, Me herätimme teidät (taas) henkiin, niin että te kiittäisitte (Meitä).
 
2:57 (Muistakaa,) kun Me heitimme pilven varjoksi päällenne (Tihan laaksossa) ja lähetimme teille mannaa ja viiriäisiä, jotta voisitte syödä Meidän suomistamme puhtaista asioista. Eivät he Meitä vahingoittaneet (tottelemattomuudellaan ja kiittämättömyydellään), vaan tekivät vääryyttä vain omille sieluilleen.
 
2:58 (Muistakaa,) kuinka sanoimme: ”Käykää sisään tähän kaupunkiin ja syökää siellä mielin määrin, mistä vain haluatte. Mutta käykää (kaupungin) porteista sisään kumartaen ja toistakaa: ‘(Herramme!) Pyydämme (kaikkia syntejämme) anteeksi', (niin) Me annamme anteeksi kaikki teidän vanhat syntinne. (Sen lisäksi) Me suomme hyväntekijöille vielä enemmän (rakkautta ja siunauksia).
 
2:59 Sitten pahantekijät korvasivat toisella ilmauksella sen, mitä heille oli sanottu. Niinpä Me lähetimme (noiden) pahantekijöiden päälle vakavan onnettomuuden (ruton muodossa), sillä he rikkoivat (itsepintaisesti) määräyksiä.
2:60 (Muistakaa myös,) kuinka Musa (Mooses, rauha hänelle,) rukoili vettä kansalleen, ja Me sanoimme: ”Iske sauvallasi tähän kiveen.” Tuosta (kivestä) suihkusi kaksitoista lähdettä, ja jokainen ryhmä löysi oman juomapaikkansa. Sanoimme: ”Syökää ja juokaa Allahin (suomia) anteja, mutta älkää kierrelkö maan päällä aiheuttamassa epäjärjestystä.”
 
2:61 Ja kun te sanoitte: ”Musa (Mooses), me emme oikein tule tyytyväisiksi yhdenlaisella ruoalla (eli mannalla ja viiriäisillä). Rukoile siis (meidän puolestamme) Herraltasi, että Hän antaisi maasta versoa esiin kasveja meitä varten: lehtivihanneksia, kurkkuja, vehnää, linssejä ja sipulia.” (Musa [Mooses], rauha hänelle,) sanoi (kansalleen): ”Pyydättekö te vähempiarvoisia asioita parempien tilalle? (Jos te tätä toivotte,) menkää mihin tahansa kaupunkiin. Siellä on varmasti teille (tarjolla), mitä haluatte.” Ja he saivat osakseen nöyryytyksen ja puutteen. Allahin viha tuhosi heidät, koska he kielsivät Allahin ilmoituksen ja tappoivat profeettoja ilman oikeutusta. Se tapahtui myös, koska he olivat tottelemattomia ja ylittivät (toistuvasti) rajan.
 
2:62 Epäilemättä niitä (kaikkia) uskovia sekä juutalaisia, kristittyjä ja saabilaisia, jotka uskovat Allahiin ja viimeiseen päivään ja jotka tekevät hyviä tekoja, odottaa palkkio heidän Herransa luona. Heidän ei tarvitse pelätä eikä surra.
 
2:63 Ja (muistakaa), kun vannotimme teillä lujan valan ja kohotimme Siinai-vuoren teidän yllenne, jotta te pitäisitte lujasti kiinni siitä, mitä olemme teille antaneet. Ja pitäkää mielessänne se, mitä tähän (kirjaan, Tooraan) on (kirjoitettu), jotta teistä tulisi hyveellisiä.
 
2:64 Silti te käännyitte pois tämän (valan ja kehotuksen) jälkeen. Jos teidän yllänne ei silloin olisi ollut Allahin suosio ja armo, niin te olisitte taatusti tuhoutuneet.
2:65 (Juutalaiset,) te tunnette varsin hyvin ne ihmiset, jotka teidän joukostanne rikkoivat sapattia (koskevia määräyksiä). Me sanoimme heille: ”Muuttukaa hyljeksityiksi apinoiksi!”
 
2:66 Sitten teimme tästä (tapauksesta) varoittavan esimerkin silloisille ja heidän jälkeensä tuleville ihmisille sekä neuvojen (lähteen) hyveellisille.
 
2:67 Ja (muistakaa myös se tapaus,) kun Musa (Mooses, rauha hänelle) sanoi kansalleen: ”Epäilemättä, Allah on käskenyt teidän teurastaa lehmän.” He sanoivat: ”Pidätkö meitä pilkkanasi?” Musa (Mooses, rauha hänelle) sanoi: ”Turvaan Allahiin, ettei minusta tulisi yksi tietämättömistä.”
 
2:68 (Silloin) he sanoivat: ”Rukoile puolestamme, että Herrasi tekisi meille selväksi, millainen (tuon) lehmän tulee olla.” Musa (Mooses, rauha hänelle,) sanoi: ”Hän sanoo, että tuon lehmän ei tule olla vanha eikä aivan nuori (ja poikimaton), vaan iältään niiden väliltä (eli täysikasvuinen). Tehkää siis, kuten teitä on käsketty.”
 
2:69 He (kuitenkin) sanoivat: ”Rukoile puolestamme, että Herrasi tekisi meille selväksi, minkä värinen sen tulee olla.” (Musa [Mooses], rauha hänelle,) sanoi: ”Hän sanoo, että lehmän tulee olla kullankeltainen, väritykseltään erittäin syvä. (Sen tulee olla niin viehättävä, että) se ilahduttaa sitä katsovia.”
2:70 (Silloin) he sanoivat: ”Pyydä puolestamme, että Herrasi tekisi meille selväksi, minkä tyyppinen lehmä sen pitäisi olla, (sillä) meistä lehmät muistuttavat epäilyttävästi toisiaan. Jos Allah haluaa, löydämme varmasti johdatuksen.”
 
2:71 (Musa [Mooses], rauha hänelle,) sanoi: ”Allah sanoo, (että se ei saa olla mikä tahansa halpa lehmä, vaan) sen pitää olla (arvokas) lehmä, jota ei käytetä maankyntötöissä eikä veden kantamisessa pelloille. Sen pitää olla täysin terve eikä siinä saa olla mitään vikaa.” He sanoivat: ”Nyt olet selittänyt kunnolla.” Sitten he teurastivat sen, vaikka näyttikin jo siltä, etteivät he sitä tekisi.
 
2:72 Ja (muistakaa,) kun te tapoitte miehen ja aloitte kiistellä siitä toisianne (syyttäen), ja Allah oli tuova julki (sen), mitä piditte salassa.
 
2:73 Silloin Me määräsimme lyömään tuota (kuollutta ruumista jollakin) sen (teurastamanne lehmän) osalla. Samalla tavoin Allah herättää kuolleet henkiin (tai tulee tuomiopäivänä herättämään kuolleet henkiin) ja näyttää teille merkkejään, jotta käyttäisitte järkeänne ja ymmärrystänne.
 
2:74 Vielä senkin jälkeen sydämenne kovettuivat. Niistä (on tullut kovia kuin) kivi tai (ne ovat tulleet) vielä sitäkin kovemmiksi, (sillä) kivienkin joukossa on sellaisia, joista virrat murtautuvat esiin. Ja onpa niiden joukossa myös sellaisia (kiviä), jotka halkeavat, ja niistä suihkuaa vettä, ja varmasti myös sellaisia, jotka murenevat Allahin pelosta. (Valitettavasti teidän sydämistänne ei löydy edes tämän vertaa pehmeyttä, haavoittuneisuutta ja särkyneisyyttä.) Allah ei ole tietämätön teidän teoistanne.
2:75 (Muslimit,) odotatteko te, että (juutalaiset) uskoisivat teitä, kun eräs ryhmä heidän joukostaan Allahin sanaa (Tooraa) kuunneltuaan ja sen ymmärrettyään muutti sitä (itse), vaikka he tiesivät hyvin (mikä oli totta ja mitä he olivat tekemässä)?
 
2:76 Ja (nyt heistä on tullut sellaisia, että) uskovia tavatessaan he sanovat: ”Me olemme (teidän laillanne) tunnustaneet (Muhammadin, siunaus ja rauha hänelle).” Mutta kun he jäävät toistensa kanssa, he sanovat: ”Kerrotteko te (muslimeille) sen, mitä Allah on teille (Toorassa) paljastanut (viimeisen profeetan kunniasta ja hänen tehtävästään), niin että he teidän Herranne edessä voisivat käyttää sitä argumenttina teitä vastaan? Eikö teillä ole (tämän vertaa) järkeä?”
 
2:77 Eivätkö he tiedosta, että Allah tietää kaiken, mitä he kätkevät ja mitä he tuovat julki?
 
2:78 Jotkut (juutalaisista) ovat (myös) oppimattomia eivätkä he tiedä Kirjan (merkityksistä ja merkitysvivahteista muuta kuin huhupuheita ja valheellisia toiveita). He osaavat resitoida (Kirjaa) vain suullaan. Nämä ihmiset ovat juuttuneet kuvitelmiin ja oletuksiin.
 
2:79 Niitä odottaa suuri kärsimys, jotka omilla käsillään kirjoittavat kirjan ja sanovat: ”Tämän on Allah lähettänyt” saadakseen siitä pienen hinnan. Heitä odottaa tuho (sen kirjan takia), jonka he ovat käsillään kirjoittaneet, ja siitä (saamansa korvauksen takia) he ansaitsevat vain perikadon.
2:80 Ja (juutalaiset) sanovat (myös): ”(Helvetin) tuli ei voi milloinkaan koskettaa meitä kuin muutaman päivän ajan.” Kysykää te (heiltä): ”Onko Allah antanut teille (tällaisen) lupauksen? Siinä tapauksessa Hän ei tietenkään toimi lupaustaan vastaan. Vai väitättekö kenties Allahista jotain, mitä ette itsekään tiedä?”
 
2:81 Niin, ne, jotka ovat ottaneet pahuuden omakseen ja jotka ovat kaikkialta syntiensä ympäröimiä, ovat Helvetin asukkaita, ja he pysyvät siellä ikuisesti.
 
2:82 Ja ne, jotka uskovat ja ovat tehneet hyvää, ovat Paratiisin asukkaita, ja he saavat asua siellä ikuisesti.
 
2:83 Ja (muistakaa), kuinka vannotimme Yaʿqubin (Jaakobin) jälkeläisillä lujan valan, että he eivät palvoisi Allahin lisäksi (mitään muuta), käyttäytyisivät hyvin isäänsä ja äitiään kohtaan, (tekisivät hyvää) sukulaisilleen, orvoille ja puutteenalaisille, puhuisivat kaikkien kanssa (pehmeästi ja hyvätapaisesti), pitäisivät rukouksensa ja maksaisivat almuveronsa (zakat). Sitten te kaikki muutamia lukuun ottamatta hylkäsitte (tämän valan). Te vain käännytte pois (totuudesta).
 
2:84 Ja kuinka vannotimme teillä (myös tämän) lujan valan, että ette vuodattaisi (toinen) toistenne verta ettekä karkottaisi omianne (ja ajaisi heitä pois heidän taloistaan ja kaupungeistaan). Te hyväksyitte (tämän käskyn) ja olette (myös) sen todistajia.
2:85 Silti te tapatte omianne, ajatte jotkut keskuudestanne pois heidän kotiseudultaan, ja (lisäksi vielä) teette syntiä ja ylitätte rajan auttamalla (heidän vihollisiaan). Jos he joutuvat vangiksi ja päätyvät teidän käsiinne, te keräätte lunnaat ja vapautatte heidät (jotta he pysyisivät teille kiitollisuudenvelassa), vaikka teitä onkin kielletty karkottamasta heitä kotiseudultaan. Uskotteko te joihinkin Kirjan osiin ja kiellätte toiset? Mikä muu voisi olla rangaistuksena teistä sille, joka näin tekee, kuin alhaisuus (ja häpeä) tämänpuoleisessa elämässä. (Vastaavasti) ylösnousemuksen päivänä (sellaiset ihmiset) lähetetään erittäin ankaraan rangaistukseen. Ei Allah ole tietämätön teidän teoistanne.
 
2:86 He ovat niitä, jotka ovat ostaneet tämänpuoleisen elämän tuonpuoleisen kustannuksella. Heidän kohdallaan rangaistusta ei lievennetä eikä heille anneta apua.
 
2:87 Epäilemättä Me annoimme Musalle (Moosekselle, rauha hänelle) Kirjan (Tooran) ja lähetimme hänen jälkeensä (monia) sanansaattajia, yksi toisensa jälkeen. Ja annoimme Maryamin (Marian) pojalle ʿIsalle (Jeesukselle, rauha hänelle) loistavia merkkejä ja vahvistimme (ja autoimme) häntä pyhän hengen avulla. Mitä siis (tapahtui)? Aina kun sanansaattaja toi teille (määräyksiä), joista teidän egonne ei pitänyt, te aloitte vastustaa (heitä yksin tein). Toiset te kielsitte, toisia ryhdyitte tappamaan.
 
2:88 (Juutalaiset) sanoivat: ”Sydämemme päällä on peite.” (Ei), vaan Allah on kironnut heidät heidän epäuskonsa tähden. Näin heillä on vain vähän uskoa.
 
2:89 Ja (muistakaa,) kuinka heille tuli Allahin luota Kirja (Koraani), joka vahvistaa (täysin) sen Kirjan (Tooran), joka heillä jo oli. Sitä ennen he olivat itse rukoilleet voittoa uskottomista (viimeisen profeetan, kunnioitetun Muhammadin, siunaus ja rauha hänelle, ja hänelle ilmoitetun Kirjan, Koraanin muodossa). Mutta kun tuo Profeetta (kunnioitettu Muhammad, siunaus ja rauha hänelle), jonka he (jo aiemmin) olivat tunnistaneet, saapui (hänelle ilmoitetun Kirjan kanssa), he kielsivätkin hänet. Allahin kirous on (tällaisten tieten tahtoen) kieltävien päällä.
2:90 Kuinka huonon kaupan he ovatkaan sielujensa kannalta tehneet kieltäessään Allahin lähettämän Kirjan vain koska heidät saa kateellisiksi se, että Allah suo avokätisyydessään (ilmoituksensa) palvelijoistaan kenelle haluaa. Näin he ansaitsevat vihaa vihan jälkeen, ja uskottomien osana on nöyryyttävä rangaistus.
 
2:91 Kun heille sanotaan: ”Uskokaa tähän (Kirjaan), jonka Allah on (nyt) lähettänyt”, he sanovat: ”Me uskomme vain siihen (Kirjaan), joka meille on lähetetty.” Kaiken muun he kieltävät, vaikka (myös Koraani) on totta ja vahvistaa todeksi sen (Kirjan), joka heillä on. Tiedustele (heiltä): ”Miksi te olette tätä ennen tappaneet profeettoja, jos (todella) uskotte (omaan Kirjaanne)?”
 
2:92 Mutta (asia on niin, että) Musa (Mooses, rauha hänelle), itse toi teille selviä merkkejä. Sitten te otitte hänen jälkeensä vasikan palvottavaksenne. Te olette (tosiaan) viheliäisiä.
 
2:93 Ja vannotimme teillä lujan valan, kohotimme Siinai-vuoren yllenne (ja sanoimme): ”Pitäkää lujasti kiinni tästä (Kirjasta), jonka olemme teille antaneet ja kuunnelkaa (määräyksiämme).” Silloin (teidän päällikkönne) sanoivat: ”Olemme kuulleet, mutta emme tottele.” Niin rakkaus vasikkaan syntyi heidän sydämessään heidän epäuskonsa seurauksena. (Rakastettu,) sano (heille): ”Nämä mainitsemanne asiat, joihin teidän (niin sanottu) uskonne teitä kehottaa, ovat äärimmäisen pahoja, jos te (niihin tosiaan) uskotte.”
 
2:94 Sano: ”Jos tuonpuoleisen asuinsija on Allahin mielestä varattu yksin teille eikä muille ihmisille, voitte toivoa kuolemaa (vailla pelkoa), jos olette (mielestänne) oikeassa.”
2:95 Eivät he sitä kuitenkaan toivo niiden syntien (ja julmuuksien) tähden, joita heidän kätensä ovat eteenpäin lähettäneet (eli joita he ovat jo tehneet). Allah kyllä tuntee väärintekijät.
 
2:96 Sinä varmasti havaitset heidän janoavan elämää kaikkia muita, (jopa) monien jumalien palvojia enemmän. Heistä jokainen haluaisi saavuttaa tuhannen vuoden iän. Vaikka he saisivat niin pitkän elämän, ei sekään voisi pelastaa heitä rangaistukselta. Allah näkee hyvin heidän tekonsa.
 
2:97 Sano: ”Joka on Jibrilin (Gabrielin) vihollinen, (tekee väärin,) sillä (juuri) hän on Allahin käskystä tuonut sydämeesi tämän (Koraanin), joka vahvistaa todeksi aikaisemmat (Kirjat) ja on (alusta loppuun) johdatusta ja hyviä uutisia uskoville.
 
2:98 Allah on (niiden) uskottomien vihollinen, jotka ovat Allahin, Hänen enkeleidensä ja Hänen sanansaattajiensa sekä Jibrilin (Gabrielin) ja Mikaʾilin (Mikaelin) vihollisia.”
 
2:99 Me olemme lähettäneet sinulle valaisevia merkkejä eikä niitä voi kukaan – tottelemattomia lukuun ottamatta – kieltää.
2:100 Eikö (ole niin, että) aina kun he ovat vannoneet valan, ovat jotkut heistä sen rikkoneet ja hylänneet? Eiväthän useimmat heistä usko.
 
2:101 (Samaten,) kun heille saapui Allahin luota sanansaattaja, (kunnioitettu Muhammad, siunaus ja rauha hänelle,) joka vahvistaa (kaikilta osin) todeksi Kirjan, joka heillä (jo ennestään) oli, niin jotkut Kirjan kansasta heittivät Allahin Kirjan (eli Tooran) taakseen, aivan kuin he eivät olisi (sitä) tunteneetkaan (vaikka tämä sama Toora oli kertonut heille viimeisen profeetan, kunnioitetun Muhammadin, siunaus ja rauha hänelle, saapumisesta).
 
2:102 Ja he (juutalaiset) tavoittelivat sitä (taikuutta), mitä paholaiset Sulaymanin (Salomon, rauha hänelle) hallitessa opettivat. Ei Sulayman (Salomo, rauha hänelle,) ollut (millään tavoin) uskoton, vaan uskottomia olivat paholaiset opettaessaan ihmisille taikuutta ja tavoitellessaan (tietoa) siitä (taikuudesta), joka oli Baabelissa ilmoitettu kahdelle enkelille, Harutille ja Marutille. Kumpikaan heistä ei opettanut siitä mitään kenellekään. He vain sanoivat: ”Me olemme vain koettelemuksena. Älkää (uskoko siihen ja) muuttuko uskottomiksi.” Siitä huolimatta he (juutalaiset) oppivat heiltä (loitsun), jolla erottaa mies vaimostaan. Eivät he silti voi sen avulla vahingoittaa ketään, paitsi Allahin määräyksestä. He opettelevat vain sellaisia asioita, jotka tuottavat heille vahinkoa eivätkä hyötyä. Ja varmasti he tiesivät (myös), että sillä, joka ostaa tämän (epäuskon tai taikuuden), ei ole osaa tuonpuoleisessa. Se on äärimmäisen paha asia, jonka vastineeksi he menivät myymään omien sielujensa (todellisen hyödyn eli menestyksen tuonpuoleisessa). Kunpa he tuntisivat tuon (kaupan todellisen luonteen).
 
2:103 Jos he uskoisivat ja ottaisivat omakseen hyveellisyyden, niin (pienikin) ansio Allahin luona olisi kaikin tavoin (noita asioita) parempi. Kunpa he olisivat tietoisia (tästä salaisuudesta).
 
2:104 Uskovat, älkää sanoko ”Raʿina!” (”Kuuntele meitä!” halutessanne kiinnittää armollisen Profeetan, siunaus ja rauha hänelle, huomion). Sanokaa sen sijaan (hyvien käytöstapojen mukaisesti) ”Unzurna!” (”Katso suuntaamme!”) ja kuunnelkaa tarkkaan (hänen sanojaan). Uskottomia odottaa tuskallinen rangaistus.
2:105 Eivät uskottomat Kirjan kansan keskuudesta eivätkä myöskään monien jumalien palvojat pidä siitä, että Herrasi lähettää sinulle jonkin siunauksen. Mutta Allah valitsee armoonsa kenet haluaa. Allah on rajattoman antelias.
 
2:106 Kun Me kumoamme jonkin säkeen tai annamme sen unohtua, (kummassakin tapauksessa) annamme tilalle sitä paremman tai vastaavan (säkeen). Ettekö te tiedä, että Allahilla on (täysi) valta kaikkeen?
 
2:107 Ettekö tiedä, että taivaiden ja maan valtius kuuluu yksin Allahille, eikä teillä ole Allahin lisäksi ketään ystävää eikä auttajaa?
 
2:108 (Muslimit,) haluatteko tekin esittää kysymyksiä Sanansaattajallenne (siunaus ja rauha hänelle) niin kuin Musalle (Moosekselle, rauha hänelle) aiemmin esitettiin kysymyksiä? Joka vaihtaa uskon epäuskoon, on varmasti eksynyt oikealta tieltä.
 
2:109 Moni Kirjan kansan joukosta haluaa sydämessään asuvan kateuden vuoksi saada teidät palaamaan epäuskoon sen jälkeen, kun olette alkaneet uskoa – huolimatta siitä, että totuus on paljastunut heille. Antakaa heille anteeksi ja olkaa pitkämielisiä, kunnes Allah lähettää määräyksensä. Allahilla on epäilemättä täysi valta kaikkeen.
2:110 Pitäkää aina rukouksenne ja maksakaa almuveronne (zakat). Minkä tahansa hyvän teon te edeltänne lähetätte, löydätte sen Allahin luota. Allah näkee, mitä tahansa teettekin.
 
2:111 Ja (Kirjan kansa) sanoo, ettei kukaan astu Paratiisiin, ellei hän ole juutalainen tai kristitty. Nämä ovat heidän katteettomia toiveitaan. Sano sinä heille: ”Jos olette (väitteessänne) oikeassa, niin esittäkää (tätä toivetta tukevat) todisteet.”
 
2:112 Kyllä, niitä, jotka ovat kumartaneet kasvonsa Allahin puoleen (eli uskoneet itsensä Hänen haltuunsa) ja saavuttaneet henkisen erinomaisuuden, odottaa palkkio heidän Herransa luona. Heidän ei tarvitse pelätä eikä surra.
 
2:113 Juutalaiset sanovat: ”Kristittyjen (usko) ei perustu mihinkään (luotettaviin opinkappaleisiin).” Ja kristityt sanovat: ”Juutalaisten (usko) ei perustu mihinkään”, vaikka he kaikki lukevat (Allahin lähettämää) Kirjaa. He puhuvat aivan kuin monien jumalien palvojat, joilla ei ollut (alunperinkään taivaallista) tietoa. Ylösnousemuksen päivänä Allah (itse) ratkaisee heidän välillään sen, mistä he kiistelevät.
 
2:114 Kuka on pahempi väärintekijä kuin se, joka estää muistamasta Allahin nimeä Hänen moskeijoissaan ja yrittää autioittaa ne? Ei hänen olisi ollut sopivaa käydä moskeijoihin kuin peläten. Hänen osansa tässä maailmassa on alhaisuus ja (myös) tuonpuoleisessa häntä odottaa ankara rangaistus.
2:115 Ja Allahille kuuluu itä ja länsi. Minne tahansa käännyttekin, siellä ovat Allahin kasvot (eli Allahin olemus manifestoituu joka suunnassa). Epäilemättä, Allah on kaiken kattava, tietävä.
 
2:116 Ja he sanovat: ”Allah on siittänyt itselleen pojan”, vaikka Hän on puhdas (eli kaukana sen yläpuolella). Pikemminkin, kaikki mitä on taivaissa ja maassa, on yksin Hänen (luomaansa ja Hänen omaansa). Kaikki on Hänen käskyvallassaan.
 
2:117 Yksin Hän saa taivaat ja maat olemaan. Kun Hän päättää (luoda) jotain, Hänen tarvitsee vain sanoa ”Ole!” ja se on.
 
2:118 Ja (ne,) joilla ei ole tietoa, sanovat: ”Miksi Allah ei puhu meidän kanssamme? Miksi me emme saa (Häneltä suoraan) mitään merkkiä?” Samalla tavoin heitä edeltäneet ihmiset sanoivat vastaavia asioita. Heidän kaikkien sydämet muistuttavat toisiaan. Me olemme varmasti tehneet merkkimme selviksi uskossaan vakaille.
 
2:119 (Ylevä rakastettu!) Me olemme lähettäneet sinut totuuden kera kertomaan hyvät uutiset ja varoittamaan. Sinulta ei tulla kysymään Helvetin asukkaista.
2:120 Eivätkä juutalaiset ja kristityt ole koskaan sinuun tyytyväisiä, ellet sinä ala seurata heidän uskontoaan. Sano: ”Vain Allahin (suoma) johdatus on (todellista) johdatusta.” (Uskovien yhteisön opettamiseksi on sanottu:) ”Jos (kuvitellaan se mahdoton tilanne, että) sinä vielä Allahilta tiedon saatuasi seuraisit heidän toiveitaan, ei sinulla olisi ketään ystävää eikä auttajaa, joka kykenisi sinut Allahilta pelastamaan.”
 
2:121 (On myös niitä,) joille olemme antaneet Kirjan. He lukevat sitä niin kuin sitä kuuluu lukea. He uskovat tuohon (Kirjaan), ja jotka sen kieltävät, kärsivät tappion.
 
2:122 Yaʿqubin (Jaakobin) lapset! Muistakaa suosio, jota olemme teille osoittaneet, ja (varsinkin) se, että korotimme teidät tuon ajan muiden ihmisten yläpuolelle.
 
2:123 Ja pelätkää sitä päivää, kun yksikään sielu ei voi hyvittää mitään toisen sielun puolesta eikä häneltä hyväksytä lunnaita (hänen itsensä vapauttamiseksi). Ei hän voi hyötyä kenenkään väliintulosta (ilman Allahin lupaa) eikä häntä auteta (jumalallisen käskyn vastaisesti).
 
2:124 Ja (muistakaa,) kuinka Ibrahimin (Abrahamin, rauha hänelle) Herra koetteli häntä monessa asiassa, ja hän suoriutui niistä. (Sen jälkeen) Allah sanoi: ”Minä teen sinusta ihmiskunnan päällikön.” Hän sanoi: ”(Entä) minun jälkeläisistäni?” Vastaus kuului: ”(Kyllä, mutta) Minun lupaukseni ei koske väärintekijöitä.”
2:125 Ja (muistakaa,) kuinka teimme tästä talosta (Kaaban pyhäköstä) keskipisteen, jota kohti ihmiskunta voisi kääntyä (ja minne se voisi kokoontua), sekä rauhaisan turvapaikan. Sitten (määräsimme): ”Tehkää siitä paikasta, missä Ibrahim (Abraham) seisoi, rukouspaikka.” Patistimme Ibrahimia (Abrahamia) ja Ismaʿilia (Ismaelia, rauha heille) puhdistamaan taloni niitä varten, jotka kiertävät sitä ympäri, vetäytyvät hiljaisuuteen, polvistuvat ja kumartuvat maahan.
 
2:126 Ja kun Ibrahim (Abraham, rauha hänelle) sanoi: ”Herrani! Tee tästä rauhan kaupunki ja siunaa erilaisilla hedelmillä sen asukkaita (eli) niitä heistä, jotka uskovat Allahiin ja viimeiseen päivään.” (Allah) sanoi: ”Senkin, joka ei usko, annan nauttia elämästä ohikiitävän hetken. Sitten pakotan hänet Helvetin piinaan (hänen epäuskonsa vuoksi), ja se onkin erittäin paha paikka.”
 
2:127 Ja (muistakaa,) kuinka Ibrahim (Abraham) ja Ismaʿil (Ismael, rauha heille) olivat rakentamassa Kaaban perustuksia (ja he molemmat rukoilivat:) ”Herramme! Ota meiltä vastaan (tämä palvelus). Sinä olet epäilemättä kaiken kuuleva, tietävä.
 
2:128 Herramme! Anna meidän kummankin kumartua käskysi edessä ja tee jälkeläisistämme yksi yhteisö (umma), joka tottelee vain Sinua. Kerro meille meidän palvontaamme (ja pyhiinvaellustamme) koskevat ohjeet, ja käänny meidän puoleemme (armossasi ja anteeksiannossasi). Epäilemättä Sinä hyväksyt auliisti katumuksen ja olet armollinen.
 
2:129 Herramme! Nimitä heidän keskuudestaan (viimeinen ja ylhäinen) Sanansaattaja (siunaus ja rauha hänelle), joka resitoi heille Sinun ilmoitustasi, opettaa heille Kirjaa ja viisautta (jumalallisen salaisuuden tuntemiseksi) ja puhdistaa heidän (egonsa ja sydämensä). Sinä yksin olet mahtava, viisas.”
2:130 Kuka muu kuin itsensä tyhmyyteen sotkenut kääntyisi pois Ibrahimin (Abrahamin) uskonnosta (din)? Me olemme tehneet hänestä valittumme tässä maailmassa ja (myös) tuonpuoleisessa hän kuuluu korkea-arvoisten, läheisten palvelijoiden joukkoon.
 
2:131 Ja kun hänen Herransa sanoi hänelle: ”Kumarru (edessäni)!” hän sanoi: ”Minä kumarran pääni kaikkien maailmojen Herran edessä.”
 
2:132 Ja Ibrahim (Abraham, rauha hänelle) velvoitti perintönään poikansa tähän samaan, (ja samoin teki) Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle): ”Poikani, Allah on varmasti valinnut teille (tämän saman) uskonnon (din, eli islamin). Siispä, (kävi miten kävi,) pysykää muslimeina ja kuolkaa muslimeina.”
 
2:133 Olitteko te läsnä (silloin) kun Yaʿqub (Jaakob, rauha hänelle) teki kuolemaa ja kysyi pojiltaan: ”Ketä te palvotte minun (kuolemani) jälkeen?” Silloin he sanoivat: ”Me palvomme sinun Jumalaasi ja sinun esi-isiesi Ibrahimin (Abrahamin), Ismaʿilin (Ismaelin) ja Ishaqin (Iisakin) Jumalaa, ainutta Jumalaa, ja tottelemme Häntä.”
 
2:134 He muodostivat yhteisön (umma), joka on nyt mennyt. Heille tapahtuu, mitä he ovat ansainneet ja teille tapahtuu, mitä te ansaitsette. Ei teitä vaadita tilille heidän teoistaan.
2:135 (Kirjan kansa) sanoo: ”Ryhdy juutalaiseksi tai kristityksi, niin löydät johdatuksen.” Sano sinä: ”(Ei, vaan) me olemme omaksuneet Ibrahimin (Abrahamin) uskonnon (din), hänen, joka pysyi erossa kaikesta valheellisesta ja keskittyi vain Allahiin. Hän ei ollut yksi monien jumalien palvojista.”
 
2:136 (Muslimit!) Sanokaa: ”Me uskomme Allahiin ja tähän (Kirjaan), joka on meille lähetetty, sekä (myös) siihen, mitä on lähetetty Ibrahimille (Abrahamille), Ismaʿilille (Ismaelille), Ishaqille (Iisakille) ja Yaʿqubille (Jaakobille, rauha heille) ja heidän jälkeläisilleen. Ja myös niihin (Kirjoihin), jotka annettiin Musalle (Moosekselle) ja ʿIsalle (Jeesukselle, rauha heille) ja jotka heidän Herransa (vastaavasti) antoi toisille profeetoille (rauha heille). Emme tee (uskossamme) eroa heidän välillään, ja tottelemme vain Häntä (ainoaa Jumalaa).”
 
2:137 Jos (myös) he alkavat sitten uskoa niin kuin sinä Häneen uskot, he löytävät (varmasti) johdatuksen. Ja jos he kääntyvät pois, (ymmärrä, että) he ovat vain eripuraisia. Allah riittää varjelemaan sinua heidän pahuudeltaan, ja Hän on kaiken kuuleva, tietävä.
 
2:138 (Sano: ”Meidät on värjätty) Allahin värillä. Kenen väri on Allahin väriä parempi? Yksin Häntä me palvomme.”
 
2:139 Sano: ”Kiistelettekö te Allahista meidän kanssamme, vaikka Hän on (paitsi) meidän (myös) teidän Herranne? Ja meille kuuluvat meidän tekomme ja teille teidän tekonne. Me olemme vilpittömästi omistautuneet yksin Hänelle.”
2:140 (Kirjan kansa!) Sanotteko te, että Ibrahim (Abraham), Ismaʿil (Ismael), Ishaq (Iisak), Yaʿqub (Jaakob, rauha heille) ja heidän poikansa olivat juutalaisia tai kristittyjä? Sano: ”Kumpi tietää paremmin, te vai Allah?” Ja kuka on pahempi väärintekijä kuin se, joka salaa Allahin (Kirjassa ilmoittaman) todisteen? Ei Allah ole tietämätön teidän teoistanne.
 
2:141 Tämä yhteisö (umma) on nyt mennyt. Sille kuuluu, mitä se ansaitsi ja teille kuuluu, mitä te ansaitsette. Ei teitä vaadita tilille heidän teoistaan.
 
2:142 Typerykset tulevat nyt sanomaan: ”Mikä on kääntänyt (muslimit) pois siitä rukoussuunnasta (Bait al-Maqdisista, Jerusalemista), jota kohti he tapasivat (aiemmin) olla (kääntyneinä)?” Sano: ”Itä ja länsi (molemmat) kuuluvat Allahille. Hän johdattaa oikealle tielle kenet haluaa.”
 
2:143 Ja (muslimit,) Me teimme teistä vastaavasti parhaan (tasapuolisen) yhteisön (umma), jotta te todistaisitte ihmisille ja tämä (valittu) Sanansaattaja (siunaus ja rauha hänelle) todistaisi teistä. Ja rukoussuunnan, jota kohti te aiemmin olitte (kääntyneet), asetimme vain (koettelemalla) paljastaaksemme, kuka seuraa (Meidän) Profeettaamme (siunaus ja rauha hänelle) ja kuka kääntyy kannoillaan. Epäilemättä (rukoussuunnan muuttaminen) oli erittäin vaikeaa muille kuin niille, joita Allah oli siunannut johdatuksella (ja henkiselle viisaudella). Ei Allahille ole kunniaksi tehdä (turhanpäiten) uskoanne tyhjäksi. Allah on epäilemättä ihmiskuntaa kohtaan erittäin myötätuntoinen, armollinen.
 
2:144 (Rakastettu,) olemme nähneet säteilevien kasvojesi kääntyvän kohti taivasta kerta toisensa jälkeen. Siksi annamme sinun kääntyä kohti rukoussuuntaa, joka sinua miellyttää. Käännä siis kasvosi nyt kohti Pyhää moskeijaa. Ja (muslimit,) missä tahansa olettekin, kääntäkää kasvonne samaan suuntaan. Ne, joille on annettu Kirja, tietävät kyllä, että tämä (käsky muuttaa rukoussuuntaa) on totuus heidän Herraltaan. Ei Allah ole tietämätön teoista, joita he tekevät.
2:145 Ja vaikka toisit Kirjan kansalle kaikki mahdolliset merkit, eivät he silti noudattaisi sinun rukoussuuntaasi. Eikä sinun tule noudattaa heidän rukoussuuntaansa. Eiväthän he keskuudessaankaan noudata toistensa rukoussuuntia. (Uskovien yhteisön opettamiseksi on sanottu:) ”Jos (kuvitellaan se mahdoton tilanne, että) sinäkin vielä tiedon saatuasi seuraat heidän toiveitaan, niin kuulut varmasti niiden joukkoon, jotka tekevät vääryyttä (sielulleen).”
 
2:146 He, joille olemme antaneet Kirjan, tunnistavat (viimeisen) Sanansaattajan (Muhammadin, siunaus ja rauha hänelle, sekä hänen kunniansa ja suuruutensa) aivan kuin he ilman epäilyksen häivää tunnistavat omat poikansa. Mutta varmasti jotkut heistä piilottelevat totuutta tieten tahtoen.
 
2:147 (Kuuntelija,) totuus tulee sinun Herraltasi. Älä siis milloinkaan kuulu epäilijöiden joukkoon.
 
2:148 Jokaisella on (säädetty) suuntansa, jota kohti hän kääntyy. Johdattakaa siis alati kohti hyviä tekoja. Missä olettekin, Allah kokoaa teidät kaikki yhteen. Allah on epäilemättä kaikkivaltias.
 
2:149 Mistä tahansa lähdettekin (matkalle), kääntäkää kasvonne (rukouksen aikana) kohti Pyhää moskeijaa. Tämä on totuus teidän Herraltanne eikä Allah ole tietämätön teidän teoistanne.
2:150 Mistä tahansa lähdettekin (matkalle), kääntäkää kasvonne (rukouksen aikana) kohti Pyhää moskeijaa. (Muslimit,) missä tahansa olettekin, kääntäkää kasvonne vain sitä kohti, ettei ihmisillä olisi teidän suhteenne mitään moittimista – paitsi niillä, jotka ylittävät rajan. Älkää silti pelätkö heitä. Pelätkää vain Minua, jotta tekisin täydeksi suosionosoitukseni teille ja jotta löytäisitte täydellisen johdatuksen.
 
2:151 Siten me lähetimme teille teidän joukostanne Sanansaattajamme (siunaus ja rauha hänelle), joka resitoi teille meidän ilmestystämme, puhdistaa teidän (egonne ja sydämenne), opettaa teille Kirjaa, istuttaa mieleenne viisauden ja tiedon sekä valistaa teitä niistä (henkisen tiedon ja todellisuuden salaisuuksista), joita te ette tienneet.
 
2:152 Muistakaa siis Minua, niin Minä muistan teitä. Kiittäkää Minua älkääkä olko kiittämättömiä Minua kohtaan.
 
2:153 Uskovat! Etsikää apua (Minulta) kärsivällisyyden ja rukouksen kautta. Allah on varmasti kärsivällisten kanssa.
 
2:154 Äläkä sano kuolleiksi niitä, jotka tapetaan Allahin tiellä. (Eivät he ole kuolleita) vaan eläviä – teillä ei vain ole tietoa (heidän elämästään).
2:155 Aivan varmasti Me tulemme hieman koettelemaan teitä pelolla ja nälällä sekä omaisuuden, ihmishenkien ja satojen menetyksellä. (Rakastettu,) kerro kärsivällisille ilouutiset.
 
2:156 Ne, jotka kohtaavat vastoinkäymisiä, sanovat: ”Totisesti, Allahille me kuulumme, ja Hänen luokseen me palaamme.”
 
2:157 He ovat niitä, jotka saavat jatkuvasti siunauksia ja armoa Herraltaan, ja he ovat löytäneet johdatuksen.
 
2:158 Safa ja Marwa ovat Allahin merkkejä. Niinpä sille, joka suorittaa pyhiinvaelluksen (hajj) tai vierailun (ʿumra) Allahin taloon, ei ole synti kulkea edestakaisin (niiden välillä). Jos joku tekee vapaaehtoisesti hyvän teon, on Allah varmasti (äärimmäisen) kiitollinen ja (siitä täysin) tietoinen.
 
2:159 Allah lähettää kirouksensa (eli jättää heidät vaille armoaan) niiden päälle, jotka pitävät salassa Meidän lähettämämme selkeät merkit ja johdatuksen vielä sittenkin, kun olemme ne ihmisille Kirjassa(mme) paljastaneet. Heitä sadattelevat myös kaikki, jotka lukevat kirouksia.
2:160 Niille, jotka katuvat ja tekevät parannuksen ja jotka tuovat julki (totuuden), Minä (puolestani) annan anteeksi. Minä hyväksyn auliisti katumuksen ja olen armollinen.
 
2:161 Niiden päällä, jotka ovat (totuuden salatessaan) syyllistyneet epäuskoon ja kuolleet uskottomina, on varmasti Allahin, enkeleiden ja kaikkien ihmisten kirous.
 
2:162 He pysyvät ikuisesti tuon (kirouksen) vallassa. Heidän rangaistustaan ei lievennetä eikä heille anneta lykkäystä.
 
2:163 Sinun jumalasi on yksin Allah, Hänen lisäkseen ei ole muuta jumalaa. Hän on äärettömän armelias ja aina armollinen.
 
2:164 Totisesti, taivaiden ja maan luomisessa, öiden ja päivien kierrossa, laivoissa (ja veneissä), jotka ihmisten hyödyksi seilaavat meriä lastiaan kuljettaen, (sade)vedessä, jonka Allah antaa laskeutua taivaalta ja joka tekee kuolleen maan uudelleen eläväksi, maassa, jonka hän on täyttänyt kaikenlaisilla eläimillä, tuulen suuntien vaihtelussa ja pilvissä, jotka (Allahin käskystä kulkevat) taivaan ja maan välillä, (näissä kaikissa) on järkeään käyttäville lukuisia merkkejä (Allahin mahdista).
2:165 Ja ihmisten joukossa on myös niitä, jotka asettavat muita Allahin rinnalle ja rakastavat heitä ikään kuin Allahia. Mutta uskovat rakastavat Allahia syvästi (kaikkia muita enemmän). Jos nämä väärintekijät vain näkisivät sen hetken, kun (tuomiopäivän) piina on heidän silmiensä edessä, (he tietäisivät,) että kaikki voima kuuluu Allahille. Allah on epäilemättä ankara rangaistessaan.
 
2:166 (Ja sen,) kuinka ne, joita (uskottomat) ovat seuranneet, sanoutuvat irti seuraajistaan. Ja (he kaikki saavat) nähdä (Allahin) rangaistuksen, ja kaikki heidän suhteensa katkaistaan.
 
2:167 Ja (tuon irtisanoutumisen nähdessään monia jumalia palvoneet) seuraajat sanovat: ”Kunpa me (saisimme) tilaisuuden (palata maailmaan). Silloin mekin sanoutuisimme heistä irti aivan kuten he ovat (tänään) sanoutuneet irti meistä.” Näin Allah saa heidät näkemään tekonsa kaduttavina, eivätkä he (mitenkään) pysty pakenemaan Helvetistä.
 
2:168 Ihmiset! Syökää maan päällä, mikä on sallittua ja puhdasta, älkääkä kulkeko Saatanan teitä. Epäilemättä hän on teidän ilmeinen vihollisenne.
 
2:169 Hän kehottaa teitä pahuuteen ja säädyttömyyteen ja sanomaan Allahista sellaista, mistä teillä (itsellänne) ei ole tietoa.
2:170 Kun (uskottomille) sanotaan ”Seuratkaa, mitä Allah on lähettänyt”, he vastaavat: ”(Ei,) vaan me kuljemme vain sitä (tietä), jota havaitsemme isiemme kulkeneen”, vaikka heidän isillään ei olisi ollut järkeä eikä heitä olisi johdatettu.
 
2:171 Uskottomien (kutsuminen johdatukseen) on kuin joku kutsuisi sellaista (eläintä), joka ei kuule muuta kuin huutoa ja hälinää. Nämä ihmiset ovat kuuroja, mykkiä ja sokeita eivätkä he ymmärrä mitään.
 
2:172 Uskovat! Syökää niitä puhtaita asioita, jotka Minä olen teille suonut, ja kiittäkää Allahia, jos te Häntä yksin palvotte.
 
2:173 Hän on kieltänyt teiltä vain haaskan, veren, sianlihan ja sellaiset eläimet, joiden päälle on uhraamisen aikana lausuttu jonkun muun kuin Allahin nimi. Mutta jos joku on pakon edessä eikä pyri olemaan tottelematon ja rikkomaan rajoja, ei hänelle ole synti (syödä niitä hengissä selviytyäkseen). Allah on epäilemättä äärimmäisen anteeksiantava, armollinen.
 
2:174 Ne, jotka salaavat Allahin lähettämän Kirjan (eli Tooran säkeitä) vähäpätöistä palkkiota vastaan, syövät vatsansa täytteeksi silkkaa tulta. Ylösnousemuksen päivänä Allah ei puhu heille saati puhdista heitä. Heitä odottaa tuskallinen rangaistus.
2:175 He ovat niitä, jotka ovat ostaneet eksytyksen johdatusta vastaan ja piinan anteeksiantoa vastaan. Mikä saa heidät sietämään (Helvetin) tulta?
 
2:176 Asia on näin, koska Allah on lähettänyt Kirjan totuuden keralla ja ne, jotka ovat istuttaneet Kirjaan ristiriitaisuuksia, ovat vihamielisyydessään (etääntyneet) kauas (totuudesta).
 
2:177 Hurskautta ei ole vain kääntää kasvonsa itään tai länteen. Oikeaa hurskautta on uskoa Allahiin, ylösnousemuksen päivään, enkeleihin, (Allahin) Kirjaan ja sanansaattajiin sekä rakkaudesta Allahiin kuluttaa omaisuuttaan sukulaisiinsa, orpoihin, puutteenalaisiin, matkaajiin ja niihin, jotka pyytävät, sekä (orjien) kaulojen (vapauttamiseen. Oikeaa hurskautta on) pitää rukouksensa, maksaa almuveronsa (zakat), täyttää aina valansa sen vannottuaan ja olla kärsivällinen puutteen (eli köyhyyden) ja kärsimyksen (eli sairauden) aikana sekä taistelun kiivaudessa. He ovat vilpittömiä ja he ovat hyveellisiä.
 
2:178 Uskovat! Teidät on määrätty kostamaan niiden surmaaminen, jotka on tapettu ilman oikeutusta (eli seuraamaan lakia yhtäläisestä rangaistuksesta): vapaa mies vapaasta miehestä, orja orjasta, nainen naisesta. Jos sitten hänen veljensä (eli surmatun perillinen) antaa tälle (eli surmatyön tekijälle) lievennyksen (koston täytäntöönpanossa), tulee seurata hyvää tapaa ja maksaa (surmatun veljelle) kohtuullinen (korvaus verenvuodatuksesta). Tämä on lievennys ja armonosoitus teidän Herraltanne. Sitä, joka tämän jälkeen tekee väärin, odottaa tuskallinen rangaistus.
 
2:179 Kosto (eli surmatyön kostaminen) on teille elämän (takuuna), että te, järkevät ihmiset, varjeltuisitte (verenvuodatukselta ja tuholta).
2:180 Teille on säädetty, että kun joku teistä tekee kuolemaa ja jos hän jättää jälkeensä omaisuutta, tulee hänen tehdä asianmukainen testamentti vanhempiensa ja lähisukulaistensa hyväksi. Tämä on hyveellisten velvollisuus.
 
2:181 Joka sitten muuttaa tätä (testamenttia) sen kuultuaan, on se synti muutoksen tekijälle. Allah on epäilemättä kaiken kuuleva, tietävä.
 
2:182 Jos joku pelkää testamentintekijän olleen puolueellinen (jotakuta kohtaan) tai loukanneen (jonkun oikeuksia) ja saa sitten aikaan sovinnon näiden välille, ei hän ole tehnyt syntiä. Allah on epäilemättä rajattoman anteeksiantava, armollinen.
 
2:183 Uskovat! Teille on säädetty paastoaminen kuten se oli säädetty niillekin, jotka olivat teitä ennen, jotta teistä tulisi hyveellisiä.
 
2:184 (Se kattaa) tietyn määrän päiviä. Jos joku teistä on sairaana tai matkalla, täyttäköön hän määrän (paastoamalla) toisina päivinä. Ja jotka eivät kykene paastoamaan, niiden velvollisuutena on vastineeksi ruokkia puutteenalainen henkilö. Jos joku tekee vapaaehtoisesti (vielä lisää) hyviä tekoja, on se hänelle parempi. Ja teille on parempi pitää paastonne, jos vain ymmärrätte.
2:185 Ramadanin kuu (on se,) jolloin ihmiskunnan johdatukseksi lähetettiin Koraani (joka sisältää) oikeaan ohjaavia ja (totuuden ja valheen) erottavia selkeitä merkkejä. Siksi niiden kaikkien, jotka teistä ovat paikalla tuon kuukauden aikana, tulee paastota sen ajan. Jos joku teistä on sairaana tai matkalla, täyttäköön hän määrän (paastoamalla) toisina päivinä. Allah toivoo, että teillä olisi helppoa eikä vaikeaa, niin että pystyisitte täyttämään asetetun määrän, ylistäisitte Häntä siitä johdatuksesta, jonka Hän on teille antanut, ja olisitte Hänelle kiitollisia.
 
2:186 (Rakastettu,) kun minun palvelijani kysyvät sinulta Minusta, niin (kerro heille:) ”Minä olen lähellä. Minä vastaan pyytävän kutsuun koska tahansa hän Minua kutsuukin. Heidän tulee totella Minua ja uskoa Minuun (vakaasti), jotta he löytäisivät (tavoittelemaansa päämäärään johtavan) tien.”
 
2:187 Teille on tehty sallituksi lähestyä vaimojanne paastonajan öinä. He ovat teidän vaatteenne, ja te olette heidän vaatteensa. Allah tietää, että te petitte itseänne. Siksi Hän oli teille armollinen ja antoi teille anteeksi. Joten maatkaa nyt (vapaasti) heidän kanssaan (paastonajan öinä) ja tavoitelkaa sitä, minkä Allah on teille säätänyt. Syökää ja juokaa kunnes aamun valkea lanka näyttäytyy teille (erillisenä yön) mustasta langasta. Pitäkää sitten täysi paasto yön (tuloon) saakka. Ja pidättäytykää seksuaalisesta kanssakäymisestä naisten kanssa silloin, kun istutte moskeijoissa hartautta harjoittamassa. Nämä ovat Allahin (asettamat) rajat, älkää lähestykö niiden (rikkomista). Tällä tavoin Allah selittää ilmoitustaan (selkeästi) ihmisille, jotta heistä tulisi hyveellisiä.
 
2:188 Älkääkä kuluttako toistenne omaisuutta epäoikeudenmukaisesti älkääkä viekö omaisuutta (lahjuksena) viranomaisille. Näin (myös) te saatatte kuluttaa osan jonkun omaisuudesta epähyväksyttävällä tavalla, vaikka tietäisittekin (sen olevan syntiä).
 
2:189 (Rakastettu,) ihmiset kyselevät sinulta uudestakuusta. Sano: ”Se on ihmisille merkki ajasta ja keino (määritellä) pyhiinvaelluskuukausi.” Ei teille ole hurskautta astua taloihinne takakautta (pyhiinvaeltajan vaatteeseen pukeuduttuanne). Hurskautta on (tällaisten nurinkuristen tapojen sijasta) tulla hyveelliseksi. Astukaa taloihinne ovista ja pelätkää Allahia, että menestyisitte.
2:190 Ja taistelkaa Allahin tiellä (puolustautuaksenne) niitä vastaan, jotka taistelevat teitä vastaan. (Kyllä,) mutta älkää ylittäkö rajaa. Allah ei pidä rajojen ylittäjistä.
 
2:191 Tappakaa (sodan aikana hyökkäävät ja sodanhaluiset uskottomat) missä tahansa heidät kohtaatte ja karkottakaa heidät sieltä, mistä he ovat teidät karkottaneet. Epäjärjestyksen ja pahanteon lietsonta on tappamistakin vakavampi (rikos). Älkää kuitenkaan taistelko heitä vastaan Pyhän moskeijan (eli Kaaban) läheisyydessä. Jos he sitten hyökkäävät teidän kimppuunne, tappakaa te heidät (puolustautuaksenne). Tällainen on (hyökkäävien ja sodanhaluisten) uskottomien rangaistus.
 
2:192 Jos he sitten luovuttavat, niin Allah on rajattoman anteeksiantava, armollinen.
 
2:193 Jatkakaa taistelua heitä vastaan, kunnes epäjärjestys ja pahanteko on kadonnut ja uskonnossa (din) seurataan yksin Allahia (eli rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeudet takaava järjestelmä on käytännössä saatettu voimaan). Ja jos he luovuttavat, eivät voimatoimet ole sallittuja kuin väärintekijöitä kohtaan.
 
2:194 Pyhä kuukausi pyhästä kuukaudesta, ja muut pyhät asiat toimivat hyvityksenä toisistaan. Jos joku siis tekee väärin sinua kohtaa, sinäkin voit tehdä väärin häntä kohtaan, mutta vain sen verran kuin hän teki väärin sinua kohtaan. Pelätkää Allahia ja pitäkää mielessä, että Allah on pelkäävien kanssa.
2:195 Kuluttakaa omaisuuttanne Allahin tiellä. Älkää syöskö itseänne tuhoon omien käsienne kautta, vaan ottakaa hyveellisyys omaksenne. Allah rakastaa varmasti hyväntekijöitä.
 
2:196 Ja suorittakaa pyhiinvaellukseen (hajj) ja vierailuun (ʿumra, liittyvät rituaalit) Allahin tähden. Jos teitä estetään (matkallanne, lähettäkää teurastettavaksi) uhrieläin, joka on saatavillanne. Älkää ajelko päätänne ennen kuin uhri(eläin) on saapunut perille. Jos joku teistä on sairas tai hänen päässään on jokin vaiva, (ja sen vuoksi hän ajelee päänsä ennen määräaikaa, pitäköön hän) paaston (sen) hyvittämiseksi, antakoon almuja tai uhratkoon. Sitten, rauhan vallitessa, (uhratkoon) se, joka käyttää tilaisuuden hyödykseen yhdistämällä pyhiinvaelluksen (hajj) ja vierailun (ʿumra), sellaisen uhrieläimen, joka hänellä on saatavillaan. Jos tämä ei ole mahdollista, paastotkoon hän kolme päivää pyhiinvaelluksen (aikana) ja seitsemän teidän palatessanne pyhiinvaellukselta. Näistä tulee yhteensä kymmenen (paastopäivää). Tämä (lievennys) on tarkoitettu sitä varten, jonka perhe ei asu Pyhän moskeijan lähellä (eli he eivät ole Mekan asukkaita). Pelätkää Allahia ja tietäkää, että Allah on ankara rangaistessaan.
 
2:197 Jotkin kuukaudet on yksilöity pyhiinvaellusta (hajj) varten (nimittäin shawwal, dhu'l-qaʿda sekä dhu'l-hijjan kymmenen ensimmäistä päivää). Joka siis näiden (kuukausien) aikana päättää ottaa pyhiinvaelluksen (hajj) suoritettavakseen, hänen ei tule pyhiinvaelluksen (hajj) päivinä olla seksuaalisessa kanssakäymisessä naisten kanssa, tehdä mitään (muutakaan) syntiä eikä edes riidellä kenenkään kanssa. Allah tietää hyvin, mitä hyvää teettekin. Kootkaa varusteet matkalle (tuonpuoleiseen). Totisesti, jumalanpelko on paras matkaeväs. Pelätkää siis Minua, te järkeänne käyttävät.
 
2:198 Eikä teille ole syntiä tavoitella Herranne avokätisyyttä (pyhiinvaelluksen [hajj] aikana kaupankäynnin kautta). Kun te sitten palaatte ʿArafatilta, muistakaa Allahia pyhän paikan (eli Muzdalifassa sijaitsevan Mashʿar al-Haramin) luona. Muistakaa Häntä kuten Hän on teitä opastanut. Sitä ennen te tosiaan kuljitte eksyksissä.
 
2:199 Palatkaa sitten mentyänne sinne, mistä (toiset) ihmiset ovat tulossa. Ja pyytäkää Allahilta (vilpittömästi) anteeksiantoa. Allah on epäilemättä rajattoman anteeksiantava, armelias.
2:200 Sen jälkeen, kun olette suorittaneet pyhiinvaellusrituaalinne, muistakaa Allahia hartaasti (Minassa) aivan kuin (suurella kiintymyksellä) muistatte esi-isiänne; tai muistakaa (Allahia) vielä sitäkin kiihkeämmin. Jotkut ihmisistä sanovat: ”Herramme! Suo meille palkkio (jo tässä) maailmassa.” Heillä ei ole osaa tuonpuoleisessa.
 
2:201 Toiset heistä sanovat: ”Herramme! Suo meille hyvää sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa ja suojele meitä Helvetin piinalta.”
 
2:202 Heitä odottaa heidän (kunniakkaasti) ansaitsemansa osa. Allah on nopea laskuissaan.
 
2:203 Ja muistakaa Allahia (etenkin näinä) määrättyinä päivinä. Jos joku kiirehtii jo kahdessa päivässä (takaisin Minasta), sitä ei lasketa hänelle synniksi. Sillekään, joka (siellä) viivyttelee, se ei ole syntiä. Tämä on häntä varten, joka omaksuu hyveellisyyden ja pelkää Allahia. Pitäkää mielessä, että teidät kaikki kootaan (Hänen) luokseen.
 
2:204 Ihmisten joukossa on vielä sellainenkin, jonka puheet tämän maailman elämästä miellyttävät sinua. Hän kutsuu Allahin ajatustensa todistajaksi, vaikka onkin kovin riidanhaluinen.
2:205 Käännyttyään pois (luotasi) hän ryntää tekemään (kaikkea mahdollista) maan päällä aiheuttaakseen epäjärjestystä ja tuhotakseen satoja ja elämää. Allah ei pidä epäjärjestyksestä.
 
2:206 Kun hänelle sanotaan (hänen julmuutensa ja hänen aiheuttamansa epäjärjestyksen vuoksi): ”Pelkää Allahia”, hänen turhamaisuutensa yllyttää häntä vain uusiin synteihin. Hänelle riittää Helvetti, ja se onkin paha asuinpaikka.
 
2:207 Ja (hänen vastakohtanaan) on sellainen, joka myy elämänsäkin Allahin tyytyväisyyttä tavoitellessaan. Allah on palvelijoitaan kohtaan erittäin myötätuntoinen.
 
2:208 Uskovat! Käykää kokonaan sisään islamiin älkääkä kulkeko Saatanan teitä. Hän on varmasti teidän ilmeinen vihollisenne.
 
2:209 Jos te hairahdutte vielä sittenkin, kun olette saaneet selkeitä merkkejä, niin pitäkää mielessä, että Allah on äärimmäisen mahtava, viisas.
2:210 Odottavatko he vain, että Allahin (rangaistus) saapuisi pilvien katveesta, enkelit (laskeutuisivat alas) ja (koko) asia olisi sillä selvä? Kaikki palautuu Allahin luo.
 
2:211 Kysy Israelin lapsilta, kuinka paljon selkeitä merkkejä Me heille annoimme. Jos joku menee muuttamaan Allahin lahjaa sen saatuaan, antaa Allah epäilemättä ankaran rangaistuksen.
 
2:212 Tämän maailman elämä on tehty hyvin viehättäväksi uskottomille, ja he pitävät uskovia pilkkanaan. Mutta se, joka on ottanut jumalanpelon omakseen, on heitä ylempänä ylösnousemuksen päivänä. Allah antaa kelle haluaa lukua pitämättä.
 
2:213 (Alussa) kaikki ihmiset kuuluivat yhteen ainoaan uskontoon (din). (Sitten kun heidän välillään syntyi erimielisyyksiä,) Allah lähetti sanansaattajiaan tuomaan ilouutisia ja varoittamaan. Heidän kanssaan Hän lähetti totuuteen perustuvan Kirjan ratkaisemaan ihmisten välillä ne asiat, joista he olivat alkaneet olla eri mieltä. Silloin siitä olivat eri mieltä enää ne, joille tuo Kirja oli annettu, vaikka he olivatkin saaneet selkeitä merkkejä. (He olivat erimielisiä myös) silkasta keskinäisestä kateudesta ja pahansuopuudesta. Sitten Allah sai määräyksellään uskovat ymmärtämään totuuden siitä, mistä he olivat erimielisiä. Allah johdattaa oikealle tielle kenet haluaa.
 
2:214 Kuvitteletteko te astuvanne Paratiisiin (noin vain, ilman että teitä koetellaan), vaikka teitä ei ole vielä edes kohdannut niiden ahdinko, jotka elivät ennen teitä? Heitä kohtasivat erilaiset vaikeudet ja vaivat. Heitä ravisteltiin niin, että sanansaattaja (itse) ja hänen uskovat kumppaninsa huudahtivat: ”Koska Allahin apu oikein tulee?” Havahtukaa! Allahin apu on varmasti lähellä.
2:215 He kysyvät sinulta, kuinka heidän pitäisi omaisuuttaan (Allahin tiellä) kuluttaa. Sano: ”(On oikein,) kulutittepa omaisuuttanne kuinka paljon tahansa. Mutta suurin oikeus siihen on vanhemmillanne, lähisukulaisillanne, orvoilla, puutteenalaisilla ja matkustavilla. Allah kyllä tietää, mitä hyvää teettekin.”
 
2:216 Taisteleminen (itsenne puolustamiseksi sekä epäjärjestyksen ja pahanteon kitkemiseksi ja rauhan vakiinnuttamiseksi) on teidän velvollisuutenne, vaikka se luonnostaan onkin teille epämieluisaa. On mahdollista, että jokin teille epämieluisa on (todellisuudessa) teille parempi. Ja mahdollista on (sekin), että jokin teille mieluisa on teille (todellisuudessa) pahasta. Allah tietää hyvin, mutta te ette tiedä.
 
2:217 Ihmiset kysyvät sinulta, mitä on määrätty taistelemisesta pyhän kuukauden aikana. Sano: ”Sen aikana taisteleminen on suuri synti. Mutta Allahin silmissä suurempi synti on estää (kulkemasta) Hänen tietään, olla uskomatta Häneen, estää (pääsy) Pyhään moskeijaan (eli Kaabaan) ja karkottaa siellä asuvat.” Tällainen pahanteon lietsonta on vielä pahempaa kuin tappaminen ja verenvuodatus. Jos he vain voivat, (uskottomat) jatkavat taistelua teitä vastaan kunnes saavat käännettyä teidät pois uskonnostanne (din). Joka teistä kääntyy pois uskonnostaan ja kuolee uskottomana, sen (kaikki) teot sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa ovat menneet hukkaan. He ovat Helvetin asukkaita ja he pysyvät siellä ikuisesti.
 
2:218 Epäilemättä ne, jotka uskovat ja ovat jättäneet kotiseutunsa ja taistelleet Allahin tiellä, voivat toivoa Allahin armoa. Allah on rajattoman anteeksiantava, armollinen.
 
2:219 He kysyvät sinulta viinistä ja uhkapelistä. Sano: ”Molemmissa piilee suuri synti sekä jonkin verran (maallista) hyötyä ihmisille. Kummassakin synti on kuitenkin hyötyä suurempi.” He kysyvät sinulta myös, minkä verran tulee kuluttaa omaisuutta. Sano: ”(Kuluttakaa sen verran,) mitä jää yli välttämättömien elinkustannusten jälkeen.” Näin Allah tekee teille määräyksensä selviksi, jotta te miettisitte.
2:220 (Teidän) pitäisi (miettiä kumpaakin,) tätä maailmaa ja tuonpuoleista. He tiedustelevat sinulta orvoista. Sano: ”On ansiokasta parantaa heidän (olosuhteitaan). Jos te otatte heidät mukaanne (elannon hankkimiseen ja liiketoimintaan), he ovat myös teidän veljiänne. Allah kyllä erottaa vahingontekijän rakentavasta henkilöstä. Allah on epäilemättä äärimmäisen mahtava, viisas.
 
2:221 Älkää menkö monia jumalia palvovien naisten kanssa naimisiin ennen kuin heistä tulee muslimeita. Varmasti muslimiorjatarkin on parempi kuin monia jumalia palvova (vapaa) nainen, vaikka tämä vaikuttaisikin teistä miellyttävältä. Älkääkä naittako (musliminaisia) monia jumalia palvoville miehille, ennen kuin näistä tulee muslimeja. Muslimiorja on varmasti parempi kuin monia jumalia palvova (vapaa mies), vaikka tämä vaikuttaisikin teistä miellyttävältä. He (eli uskottomat ja monia jumalia palvovat) kutsuvat kohti Helvettiä kun taas Allah kutsuu määräyksillään Paratiisiin ja anteeksiantoon. Hän ilmaisee säkeensä selvästi ihmisille, jotta he ottaisivat niistä vaarin.
 
2:222 Ja he kysyvät sinulta kuukautisista. Sano: ”Ne ovat epäpuhtautta. Pysykää siksi erossa naisista kuukautisten aikana älkääkä lähestykö heitä kunnes he ovat puhtaita. Kun he ovat taas täysin puhdistautuneet, menkää heidän luokseen kuten Allah on teille sallinut.” Epäilemättä Allah rakastaa vilpittömästi katuvia ja puhtauden omakseen ottaneita.
 
2:223 Vaimonne ovat teidän peltonne. Menkää siis pelloillenne kuten haluatte. Ja valmistautukaa tulevaa varten. Juurruttakaa itseenne Allahin pelko ja tietäkää, että te astutte hänen eteensä. (Rakastettu,) kerro uskoville hyvät uutiset: (heille Allahin eteen astuminen tulee olemaan hyvä asia.)
 
2:224 Älkääkä valojenne tähden käyttäkö Allahin (nimeä) tekosyynä olla tekemättä hyvää, pelkäämättä Jumalaa ja sovittelematta ihmisten välejä. Allah on kaiken kuuleva, tietävä.
2:225 Allah ei kutsu teitä tilille tyhjistä valoista, mutta rankaisee teitä taatusti teidän sydämenne aikeista. Allah on rajattoman anteeksiantava, armollinen.
 
2:226 Niiden, jotka vannovat olevansa lähestymättä vaimojaan, tulee odottaa neljän kuukauden ajan. Jos he (tuona aikana) palaavat toistensa luo, niin varmasti Allah on rajattoman anteeksiantava, armollinen.
 
2:227 Mutta jos he vakaasti päättävät erota, niin varmasti Allah on kaiken kuuleva, tietävä.
 
2:228 Eron saaneet naiset odottakoot kolmen kuukautiskierron ajan. He eivät saa salata sitä, minkä Allah on heidän kohtuihinsa saattanut luoda, jos he uskovat Allahiin ja ylösnousemuksen päivään. Tämän jakson aikana heidän aviomiehillään on suurempi oikeus ottaa heidät (takaisin) aviosuhteeseen, jos heillä vain on aikomuksenaan tehdä sopu. Ja yleisen käytännön mukaan naisilla on myös samanlaiset oikeudet miesten suhteen kuin miehillä on naisten suhteen. Miehillä on kuitenkin etulyöntiasema heidän suhteensa. Allah on äärimmäisen mahtava, viisas.
 
2:229 Avioero on (peruutettavissa vain) kaksi kertaa. Sen jälkeen (vaimo) on joko pidettävä kunniallisesti (aviosuhteessa) tai vapautettava sopuisasti. Te ette saa ottaa takaisin siitä, mitä olette heille antaneet, paitsi jos molemmat pelkäävät, etteivät pysty (nyt aviosuhteessaan) pitäytymään Allahin asettamissa rajoissa. (Tässä tapauksessa) ei kummallekaan lasketa synniksi, jos (vaimo) itse antaa jonkin korvauksen vapautuakseen (kuluttavasta suhteesta). Nämä ovat Allahin (säätämät) rajat, älkää siis ylittäkö niitä. Ne, jotka ylittävät Allahin (asettamat) rajat, tekevät väärin.
2:230 Jos hän (eli aviomies) antaa eron (kolmannen kerran), niin hän (eli eron saanut vaimo) ei ole tälle sallittu ennen avioitumistaan jonkun toisen aviomiehen kanssa. Jos myös (toinen aviomies) antaa avioeron, niin kummallekaan (eli ensimmäiselle aviomiehelle ja kyseiselle naiselle) ei lasketa synniksi, jos he (uudelleen) palaavat (avioliittoon), kunhan he molemmat (nyt) ajattelevat pystyvänsä pitäytymään Allahin asettamissa rajoissa. Nämä ovat Allahin (asettamat) rajat. Ne Hän selittää niille, joilla on tietoa.
 
2:231 Kun annatte eron naisille, ja heidän harkinta-aikansa (täyttyy), niin pitäkää heidät hyvien tapojen mukaan (aviosuhteessa) tai vapauttakaa heidät sopuisasti. Älkää pidätelkö heitä vain tuottaaksenne heille vaikeuksia ja ollaksenne (heille) julmia. Joka näin tekee, tekee väärin sieluaan kohtaan. Älkää tehkö pilaa Allahin määräyksistä. Ja muistakaa Allahin teille osoittama suosio, teille lähetetty Kirja sekä ne viisauden (sanat, jotka Hän on teille opettanut). Hän neuvoo teitä (tässä asiassa). Pelätkää Allahia, ja tietäkää, että Allah on kaiken tietävä.
 
2:232 Kun annatte eron naisille, ja heidän harkinta-aikansa (täyttyy), älkää estäkö heitä menemästä naimisiin (vanhan tai uuden) aviomiehen kanssa, jos he islamilaisen lain mukaisesti ovat saavuttaneet keskinäisen yhteisymmärryksen. Tämä on asiassa neuvona sille, joka teistä uskoo Allahiin ja ylösnousemuksen päivään. Tämä on teille puhdasta ja tervehenkistä. Allah tietää, mutta te ette tiedä (lukemattomia asioita).
 
2:233 Imettäkööt äidit lapsiaan täydet kaksi vuotta. Näin on (säädetty) sille, joka haluaa täyttää imetysajan. Ja yleisen käytännön mukaan imettävien äitien ruoka ja vaatetus on lapsen isän vastuulla. Ketään ei tule rasittaa enempää kuin hän pystyy kantamaan. Äidille ei pitäisi koitua harmia hänen lastensa vuoksi eikä isälle hänen jälkeläistensä vuoksi. Sama ohje pätee myös perillisiin. Jos äiti ja isä molemmat haluavat keskinäisen neuvonpidon ja yhteisymmärryksen nojalla luopua imettämisestä (ennen kahden vuoden täyttymistä), ei sitä lasketa heille synniksi. Ja jos te haluatte (imettäjien) imettävän lapsianne, niin sitäkään ei lasketa teille synniksi, kunhan maksatte heille yleisen käytännön mukaan. Pelätkää Allahia ja tietäkää, että Allah näkee kaiken, mitä teette.
 
2:234 Jos joku teistä kuolee ja jättää vaimoja jälkeensä, tulee näiden odottaa neljä kuukautta ja kymmenen päivää. Kun heidän odotusjaksonsa sitten (täyttyy), ei teitä vaadita tilille siitä, miten he sitten islamilaisen lain mukaisesti itsensä suhteen toimivatkin. Allah tietää kaiken, mitä teettekin.
2:235 Eikä teille lasketa synniksi, jos vihjaatte näille naisille avioitumisaikeista tai vaalitte (ajatusta) sydämessänne (jo odotusjakson aikana). Allah tietää, että kohta te mainitsette asian heille. Mutta älkää vaatiko heiltä (sellaista) lupausta salassa; kertokaa heille asiasta vain islamilaisen lain (mukaisesti). Älkääkä päättäkö (tuona aikana) avioliitosta ennen kuin odotusjakso on kulunut loppuun. Pitäkää mielessä, että Allah tietää, mitä on sydämissänne. Ja pitäkää (myös) mielessänne, että Allah on rajattoman anteeksiantava, lempeä.
 
2:236 Teille ei (myöskään) lasketa synniksi, jos annatte avioeron (naimillenne) naisille ennen kuin olette heihin koskeneet tai sopineet heidän morsiusrahastaan. (Tällaisessa tapauksessa) teidän tulee asianmukaisesti turvata heidän ylläpitonsa. Rikkaan (tulee tehdä näin) varojensa mukaan ja köyhän varojensa mukaan. (Joka tapauksessa) ylläpito on taattava asianmukaisesti. Tämä on hyväntekijöiden velvollisuus.
 
2:237 Jos annatte heille eron ennen kuin olette koskeneet heihin, mutta olette sopineet heidän morsiusrahastaan, teidän tulee maksaa puolet sovitusta määrästä elleivät he itse luovu (oikeudestaan) tai ellei (aviomies), jonka kädessä avioliittosopimus on, luovu (eli toisin sanoen maksaa enemmän kuin puolet tai koko summan. Miehet,) vaatimuksistanne luopuminen on lähempänä jumalanpelkoa. Älkää unohtako (paineenkaan alla) käyttäytyä toisianne kohtaan jalomielisesti. Epäilemättä Allah näkee hyvin teidän tekonne.
 
2:238 Huolehtikaa kaikista rukouksista, erityisesti keskimmäisestä rukouksesta, ja seiskää Allahin edessä vaatimattomuuden ja nöyryyden ruumiillistumina.
 
2:239 Jos olette peloissanne, niin (rukoilkaa) jalkeilla tai ratsailla (missä ikinä olettekin). Kun olette taas turvassa, muistakaa Allahia kuten Hän on teitä opettanut, tavoilla, joita te ette (aikaisemmin) tunteneet.
2:240 Jos joku teistä kuolee ja jättää vaimoja jälkeensä, on hänen velvollisuutensa (ennen kuolemaansa) taata vaimoilleen testamentilla yhden vuoden ylläpito (ja se,) ettei heitä karkoteta kodistaan. Jos he sitten itse (omasta tahdostaan) lähtevät, niin sinulle ei lasketa synniksi sitä, mitä he yleisen käytännön mukaan itselleen tekevät. Allah on äärimmäisen mahtava, viisas.
 
2:241 Ja eron saaneille on taattava asianmukainen ylläpito. Tämä on hyveellisten velvollisuus.
 
2:242 Näin Allah tekee määräyksensä teille selviksi, jotta te ymmärtäisitte.
 
2:243 (Rakastettu,) etkö ole nähnyt niitä, jotka lähtivät kodeistaan kuolemaa peläten, vaikka heitä oli tuhansia? Allah käski heitä: ”Kuolkaa”, (ja he kuolivat). Sitten Hän taas herätti heidät henkiin. Epäilemättä, Allah on antelias ihmiskunnalle, mutta (useimmat) eivät (Häntä) kiitä.
 
2:244 (Muslimit,) taistelkaa Allahin tiellä (rauhan turvaamiseksi ja ihmisarvon suojelemiseksi) ja tietäkää, että Allah on kaiken kuuleva, tietävä.
2:245 Kuka antaisi Allahille komean lainan? Hän kasvattaisi sen sitten monikertaiseksi. Allah yksin vähentää tai kasvattaa (teidän toimeentuloanne) ja Hänen luokseen te palaatte.
 
2:246 (Rakastettu,) etkö ole nähnyt niitä Israelin lapsia, jotka tulivat Musan (Mooseksen, rauha hänelle) jälkeen? He sanoivat sanansaattajalleen: ”Nimitä meille kuningas, että voisimme (hänen johdollaan) taistella Allahin tiellä.” Profeetta sanoi (heille): ”Ettei vain käy niin, että kieltäydytte taistelemasta, kun siitä tehdään teille velvollisuus.” He sanoivat: ”Mikä meillä olisi taistellessa Allahin tiellä, kun meidät on karkotettu kodeistamme ja lastemme luota?” Mutta kun taistelu (tyranniaa ja vihamielisyyttä vastaan) säädettiin heille velvollisuudeksi, kääntyivät kaikki harvoja lukuun ottamatta kannoillaan. Allah tuntee kyllä väärintekijät.
 
2:247 Heidän profeettansa sanoi heille: ”Allah on nyt nimittänyt Talutin (Saulin) teille kuninkaaksi.” He sanoivat: ”Miten hänestä tuli meidän hallitsijamme, vaikka meillä on suurempi oikeus hallita kuin hänellä? Ei hänelle ole annettu edes runsaasti omaisuutta.” (Profeetta) sanoi: ”Epäilemättä Allah on valinnut hänet teidän yläpuolellenne ja suonut hänelle runsaasti tietoa ja voimaa. Allah antaa kuninkuuden kenen (haltuun) haluaa. Allah on kaiken kattava, tietävä.”
 
2:248 Heidän profeettansa sanoi heille: ”Merkkinä siitä, että hänen kuninkuutensa on (Allahin antama), te saatte enkelien kantaman arkun. Se sisältää Herraltanne sydämen rauhan ja joitain Musan (Mooseksen) ja Harunin (Aaronin) lasten jälkeensä jättämiä reliikkejä. Siinä on teille tosiaan mahtava merkki, jos uskotte.”
 
2:249 Kun Talut (Saul) sitten marssi joukkoineen ulos kaupungista, hän sanoi: ”Allah aikoo varmasti koetella teitä joella. Joka juo siitä vettä, ei ole minun (kumppanini). Joka ei juo siitä, kuuluu minun (joukkooni). Mutta jos juo (ainoastaan) yhden kämmenellisen, (siitä ei ole haittaa).” Silti kaikki heistä muutamaa lukuun ottamatta joivat siitä. Kun Talut (Saul) sitten ylitti joen uskontovereineen, nämä sanoivat: ”Meillä ei tänään ole voimia kohdata Jalutia (Goljatia) ja hänen joukkojaan.” Jotka olivat varmoja tapaamisestaan Allahin kanssa (marttyyriuden tai kuoleman jälkeen), sanoivat: ”Harvalukuinen joukko on usein Allahin käskystä kukistanut (varsin) suuren joukon.” Allah on kärsivällisten kanssa.
2:250 Kohdatessaan Jalutin (Goljatin) ja hänen joukkonsa, he sanoivat: ”Herramme! Suo meille runsaasti kärsivällisyyttä, pidä meidät vakaina ja anna meille voitto uskottomista.”
 
2:251 Niin he kukistivat (Jalutin [Goljatin] joukot) Allahin käskystä, ja Daʾud (Daavid, rauha hänelle) tappoi Jalutin (Goljatin). Ja Allah soi (hänelle (eli Daʾudille [Daavidille], rauha hänelle) kuninkuuden ja viisauden sekä opetti hänelle mitä halusi. Ellei Allah poistaisi yhtä ryhmää (joka pitää yllä tyranniaa ja sortoa ja vastustaa rauhaa) toisen (ihmisarvoa ja rauhaa suojelevan) ryhmän avulla, tuhoutuisi (ihmiselämä maan päällä muutamien itsevaltiaiden jatkuvan sortovallan ja julmuuden vuoksi). Mutta Allah on avokätinen kaikkia maailmoja kohtaan.
 
2:252 Nämä ovat Allahin säkeitä. (Rakastettu,) Me luemme niitä sinulle totuuden mukaisesti, ja epäilemättä sinä olet yksi sanansaattajista.
 
2:253 Kaikista niistä sanansaattajista (jotka olemme lähettäneet), olemme korottaneet jotkut toisten yläpuolelle. Joillekuille heistä Allah puhui (suoraan) ja jonkun Hän teki asemaltaan (kaikkia muita) korkeammaksi (eli Hän korotti kunnioitetun, siunatun Profeetan, siunaus ja rauha hänelle, arvossaan kaikkia muita korkeammalle). Ja Me soimme Maryamin (Marian) pojalle ʿIsalle (Jeesukselle, rauha hänelle) selkeitä merkkejä ja autoimme häntä pyhän hengen avulla. Jos Allah olisi halunnut, noiden sanansaattajien seuraajat eivät olisi koskaan riidelleet eivätkä kiistelleet keskenään selkeitä merkkejä saatuaan. Mutta he olivat erimielisiä. Niinpä jotkut heistä uskoivat ja jotkut valitsivat epäuskon. (Ja muistakaa, että) jos Allah olisi niin halunnut (eli rajoittanut heidän valintansa yhteen ainoaan asiaan), eivät he olisi koskaan riidelleet keskenään. Mutta Allah tekee, mitä haluaa (eli antaa ihmisille vapauden tehdä ratkaisunsa ja pitää heitä niistä vastuussa).
 
2:254 Uskovat! Mitä tahansa olemme teille antaneet, kuluttakaa siitä (Allahin tiellä) ennen kuin se päivä koittaa, jolloin kauppaa ei käydä, eikä (uskottomille) ole (apua) ystävyydestä eikä väliintulosta. Juuri uskottomat ovat väärintekijöitä.
2:255 Allah – Hänen lisäkseen ei ole ketään palvonnan arvoista – on ikuisesti elävä ja pitää (koko maailmankaikkeutta suunnitelmansa kautta) yllä. Häntä ei valtaa torkahtaminen eikä uni. Kaikki mitä on taivaissa ja kaikki mitä on maassa kuuluu Hänelle. Kuka voisi toimia puolestapuhujana Hänen luonaan ilman Hänen lupaansa? Hän tietää kaiken, mitä on (tapahtumassa tai jo tapahtunut) luotujen edessä ja mitä on (tapahtuva) heidän jälkeensä. Eivätkä he pysty käsittämään Häneen tiedostaan muuta kuin sen, mitä Hän haluaa. Hänen (kuninkuutensa ja mahtinsa) valtaistuin kattaa taivaat ja maan eikä niiden kummankaan (eli maan ja taivaan) suojeleminen tuota Hänelle vaivaa. Hän yksin on korkein, mahtavin.
 
2:256 Uskonnossa (din) ei ole pakkoa. Ero johdatuksen ja eksytyksen välillä on jo epäilemättä tullut selväksi. Joka hylkää väärät jumalat ja uskoo Allahiin, se on tarttunut vankkaan kädensijaan, joka ei (koskaan) petä. Allah on kaiken kuuleva, tietävä.
 
2:257 Allah on uskovien suojelija. Hän johtaa heidät pimeydestä valoon. Jotka eivät usko, niiden auttaja on Saatana. Hän johtaa heidät (totuuden) valosta (valheen) pimeyteen. He ovat Helvetin asukkaita, ja he pysyvät siellä ikuisesti.
 
2:258 (Rakastettu,) etkö ole nähnyt sitä, joka alkoi kiistellä Ibrahimin (Abrahamin, rauha hänelle) kanssa hänen Herrastaan, koska Allah oli suonut tälle kuninkuuden? Kun Ibrahim (Abraham, rauha hänelle) sanoi: ”Herrani on Hän, joka antaa elämän ja (myös) aiheuttaa kuoleman”, tämä vastasi: ”(Myös) minä annan elämän ja aiheutan kuolemaa.” Ibrahim (Abraham, rauha hänelle) sanoi: ”Allah saa auringon poikkeuksetta nousemaan idästä. Anna sinä sen nousta lännestä!” Silloin tuo uskoton tyrmistyi. Ei Allah näytä totuuden tietä väärintekijöille.
 
2:259 Tai (etkö ole) vastaavasti (nähnyt) sitä, joka ohitti raunioituneen kaupungin, jonka katot olivat romahtaneet. Hän sanoi: ”Millä tavoin Allah voi herättää tämän (kaupungin) uudelleen eloon sen kuoltua?” Silloin Allah antoi hänen kuolla sadan vuoden ajaksi (tehdäkseen hänestä mahtinsa todistajan) ja herätti hänet sitten taas henkiin. (Sen jälkeen) Hän kysyi: ”Kuinka kauan olet (kuoltuasi) viipynyt täällä?” Hän sanoi: ”Olen viipynyt yhden päivän tai (vain) osan siitä.” Allah sanoi: ”(Ehei,) sinä olet maannut siinä sata vuotta. Katso (nyt) ruokaasi ja juomaasi; eivät ne ole menneet (pilalle). Ja katso aasiasi (jonka luut eivät enää pysy kasassa), jotta voisimme tehdä sinusta ihmisille (mahtimme merkin). Katso (nyt noiden) luiden suuntaan; Me saamme ne liikkumaan (ja nousemaan ylös) ja sitten puemme ne lihaan.” Kun (tapahtumien kulku) oli selvinnyt hänelle, hän puhkesi puhumaan: ”Olen oppinut (kokemukseni tuoman varmuuden kautta), että Allah on kaikkivaltias.”
2:260 Ja (muistakaa sekin tapaus,) kun Ibrahim (Abraham, rauha hänelle) sanoi: ”Herrani! Näytä minulle, kuinka herätät kuolleet henkiin.” Allah sanoi: ” Etkö sinä usko?” Hän sanoi: ”Toki (uskon). Mutta (toivoisin, että) sydämenikin saisi rauhan.” Allah sanoi: ”Siinä tapauksessa, ota kiinni neljä lintua ja anna niiden kiintyä itseesi. (Teurasta ne) sitten ja vie pala jokaisesta eri kukkulalle. Kun kutsut niitä, ne kiiruhtavat luoksesi. Pidä mielessäsi, että Allah on epäilemättä äärettömän mahtava, viisas.”
 
2:261 Ne, jotka kuluttavat omaisuuttaan Allahin tiellä, ovat kuin jyvä, josta versoo seitsemän tähkää ja jokaisessa tähkässä on sata jyvää (eli he saavat 700-kertaisen hyödyn osakseen). Ja Allah suo moninkertaisesti (sitäkin enemmän), kelle tahtoo. Allah on kaiken kattava, tietävä.
 
2:262 Niitä, jotka kuluttavat omaisuuttaan Allahin tiellä ja jotka eivät kulutettuaan julista erinomaisuuttaan eivätkä loukkaa, odottaa palkkio heidän Herransa luona. (Ylösnousemuksen päivänä) heidän ei tarvitse pelätä eikä surra.
 
2:263 Ystävällinen puhe ja lempeys (puutteenalaisia kohtaan) on parempi kuin sellaiset almut, jotka saavat (heidän) sydämensä kiusaantuneeksi. Allah on kaikista muista riippumaton, lempeä.
 
2:264 Uskovat! Älkää pilatko hyväntekeväisyyttänne muistuttamalla (jälkeenpäin) hyväntahtoisuudestanne tai loukkaamalla niin kuin se, joka kuluttaa omaisuuttaan näyttääkseen ihmisille ja joka ei usko Allahiin eikä ylösnousemuksen päivään. Hän on kuin sileä kallio, jonka päällä on pikkuisen maata. Kun sitten sataa rankasti, jää jäljelle vain kova ja paljas kivi. Vastaavasti (hurskastelijat) eivät saa mitään ansaitsemastaan. Ei Allah johdata uskottomia.
2:265 Ne, jotka kuluttavat omaisuuttaan tavoitelleessaan Allahin tyytyväisyyttä ja pyrkiessään tekemään itsestään vakaita (uskossa ja tottelevaisuudessa), ovat kuin puutarha kukkulan rinteessä. Kun sataa rankasti, sen sato moninkertaistuu. Ja ilman rankkasadettakin (sille) riittää aamukaste (tai kevyt tihku). Allah näkee hyvin teidän tekonne.
 
2:266 Haluaisiko joku teistä taateli- ja rypäletarhan, jonka alta purot virtaavat, ja saada siitä kaikenlaisia hedelmiä (taateleiden ja viinirypäleiden lisäksi)? Ja että hän tulisi vanhaksi (näiden olosuhteiden vallitessa), ja kun hänen lapsensa olisivat (vielä) pieniä, tuohon hedelmätarhaan iskisi (silkkaa) tulta oleva tuulenpyörre ja se palaisi poroksi? (Kuinka avuton ja tuskainen hän tuolloin olisi?) Näin Allah tekee teille merkkinsä selviksi, jotta te pohtisitte. (Toivoisitteko siis, että teidän tekojenne hedelmätarha palaisi tuhkaksi viimeisenä päivänä tekopyhyyden tulessa eikä teillä olisi ketään tukenanne?)
 
2:267 Uskovat! Kuluttakaa (Allahin tiellä) laillisista tuloistanne ja siitä, mitä olemme teitä varten maasta esiin tuoneet. Älkää edes suunnitelko kuluttavanne (Allahin tiellä) likaista omaisuutta, sillä (jos se annettaisiin teille), ette te itsekään ottaisi sitä vastaan muuten kuin silmät suljettuina. Tietäkää, että Allah on kaikista muista riippumaton ja kaiken ylistyksen arvoinen.
 
2:268 Saatana pelottelee teitä köyhyydellä (estääkseen teitä kuluttamasta omaisuuttanne Allahin tiellä) ja kannustaa teitä säädyttömyyteen, kun taas Allah lupaa teille anteeksiantonsa ja avokätisyytensä. Allah on kaiken kattava, tietävä.
 
2:269 Hän suo viisauden, kenelle haluaa. Se, jolle Hän on antanut viisauden (ja ymmärryksen), saa osakseen paljon hyvää. Vain ne ottavat vaarin, joilla on järkeä ja viisautta.
2:270 Allah tietää varmasti, mitä kulutattekin ja minkä valan teettekin. Väärintekijöillä ei ole ketään auttajaa.
 
2:271 Jos annatte julkisesti hyväntekeväisyyteen, on sekin hyvä (sillä se kannustaa toisia). Jos taas pidätte sen salassa ja jaatte sen puutteenalaisille, on se teille (vieläkin) parempi. Tämän (hyväntekeväisyyden vuoksi) Allah pyyhkii pois syntejänne. Allah on tietoinen teoistanne.
 
2:272 Se, löytävätkö he johdatuksen, ei ole sinun vastuullasi. Allah yksin suo johdatuksen kenelle haluaa. Ja mitä tahansa omaisuutta kulutatte, on se hyödyksi teille itsellenne. Teidän ei ole sopivaa kuluttaa omaisuuttanne muuhun kuin Allahin tyytyväisyyden tavoitteluun. (Palkkio) kaikesta, mitä kulutatte, annetaan teille täysimääräisenä eikä teitä kohtaan tehdä vääryyttä.
 
2:273 (Hyväntekeväisyys) on niiden köyhien oikeus, joita on estetty (ansaitsemasta elantoaan) Allahin tiellä. He eivät voi edes kierrellä maan päällä (koska he ovat joka hetki syventyneet uskonnollisiin asioihin). Koska he välttävät ahneutta (askeettisesti), luulevat (heidän todellisesta tilastaan) tietämättömät heitä rikkaiksi. Sinä tunnistat heidät heidän ulkomuodostaan. He eivät pyydä ihmisiltä mitään, etteivät he joutuisi anelemaan (luotujen edessä). Allah tietää, mitä annatte hyväntekeväisyyteen.
 
2:274 Niitä, jotka öin ja päivin, salassa ja julkisesti kuluttavat omaisuuttaan (Allahin tiellä), odottaa palkkio heidän Herransa luona. (Ylösnousemuksen päivänä) heidän ei tarvitse pelätä eikä surra.
2:275 Ne, jotka elävät koronkiskonnasta, nousevat (ylösnousemuksen päivänä) seisomaan kuin ne, jotka Saatana on kosketuksellaan (eli vahingonteollaan) typerryttänyt. He nimittäin pitivät koronkiskontaa kaupankäyntiin (eli ostamiseen ja myymiseen) verrattavana (toimintana), vaikka Allah oli julistanut kaupankäynnin sallituksi ja koronoton kielletyksi. Joka sitten lopettaa (koronoton) saatuaan Herraltaan neuvon, voi pitää aikaisemmat voittonsa. Hänen tapauksensa on Allahin päätettävissä. Ja jotka jatkavat koronottoa siitä huolimatta, ovat Helvetin asukkaita ja he pysyvät siellä ikuisesti.
 
2:276 Allah pyyhkii koron pois (eli tekee koronkiskonnalla ansaitun omaisuuden tuottamattomaksi), mutta moninkertaistaa almut (eli lisää omaisuuden tuottavuutta almujen kautta). Ei Allah pidä kenestäkään, joka on kiittämätön ja tottelematon.
 
2:277 Niitä, jotka uskovat, tekevät hyviä tekoja, pitävät rukouksensa ja maksavat almuveronsa (zakat), odottaa varmasti palkkio heidän Herransa luona eikä heidän tarvitse (viimeisenä päivänä) pelätä eikä surra.
 
2:278 Uskovat! Pelätkää Allahia ja mitätöikää se, mitä korosta on vielä jäljellä, jos uskotte (vilpittömällä sydämellä).
 
2:279 Jos te ette toimi näin, voitte varautua Allahin ja Hänen Sanansaattajansa (siunaus ja rauha hänelle) julistamaan sotaan. Jos taas kadutte, kuuluu teidän alkuperäinen omaisuutenne (laillisesti) teille. (Tässä tapauksessa) te ette tee itse väärin eikä teille tehdä väärin.
2:280 Jos velallinen on ahtaalla, hänelle tulee antaa lykkäystä parempiin aikoihin saakka. (Velkojen) anteeksiantaminen on teille parempi, jos tiedätte (millainen asema köyhien taakan keventämisellä on Allahin silmissä).
 
2:281 Pelätkää päivää, jolloin teidän on palattava Allahin luo. Silloin jokaiselle annetaan täysimittaisena palkkio niistä teoista, joita hän on tehnyt eikä hänelle tehdä vääryyttä.
 
2:282 Uskovat! Kun te sovitte keskenänne velasta määrätyksi ajaksi, merkitkää se muistiin. Sen, joka teistä toimii kirjurina, tulee kirjoittaa oikeudenmukaisesti. Kirjurin ei tule kieltäytyä kirjoittamasta, kuten Allah on opettanut. Hänen tulee siis kirjoittaa ylös (eli täyttää rehellisesti ne sopimusten kirjaamisen ehdot, joita sekä islamilainen että maakohtainen lainsäädäntö edellyttävät). Sisällön sanelkoon se, jonka vastuulla on maksuvelvollisuus (eli velka). Hänen tulee pelätä Allahia, joka on hänen ylläpitäjänsä. Hänen ei tule vähentää mitään (velkasummasta sanelun aikana). Jos sitten se, joka on ottanut maksuvelvollisuuden kannettavakseen, on ymmärrykseltään vajavainen, ruumiinvoimiltaan heikko tai ei muuten pysty sanelemaan sopimuksen sisältöä, hänen asiamiehensä tulee kirjoituttaa se oikeudenmukaisesti. Ota kaksi miestä omiesi joukosta todistajaksi. Jos kahta miestä ei ole käsillä, silloin käy yksi mies ja kaksi naista. Näiden tulee kuulua niihin, joita te pidätte todistajina (eli luottamuksen arvoisina). Jos siis jompikumpi nainen unohtaa, toinen voi muistuttaa häntä. Milloin tahansa todistajia kutsutaan (todistamaan), ei heidän tule kieltäytyä. Olipa kyseessä pieni tai suuri liiketoimi, älkää jättäkö laiskuuttanne kirjaamasta sitä sille säädetyksi ajaksi. Asiakirjojen laatiminen tällä tavoin on Allahin silmissä lähempänä oikeudenmukaisuutta ja tekee todistuksesta vahvemman. Näin on myös todennäköisempää, että ette sotkeudu epäilyksiin. Jos kyseessä on sellainen suora vaihtokauppa, joita keskenänne teette, ei kirjoittamatta jättämistä lasketa synniksi. Ottakaa todistajia, koska tahansa käytte kauppaa keskenänne. Älkää antako kirjurin tai todistajan kärsiä, sillä niin tehdessänne te olette tottelemattomia. Pelätkää Allahia. Allah opettaa teitä (solmimaan sopimuksia keskenänne) ja Allah tietää kaiken perin pohjin.
 
2:283 Ja jos olette matkalla ettekä löydä kirjuria, ottakaa haltuunne pantti. Jos joku teistä uskoo jotain toisen haltuun, tulee sen, jonka rehellisyyteen näin luotetaan, palauttaa haltuunsa uskottu asia ja pelätä Allahia, joka on hänen ylläpitäjänsä. Älkääkä salatko todistusta. Sen sydän, joka salaa todistuksen, on epäilemättä syntinen. Allah tuntee hyvin teidän tekonne.
 
2:284 Allahille kuuluu kaikki, mitä on taivaissa ja maassa. Allah kutsuu teidät tilille asioista, jotka ovat sydämessänne, tuottepa te ne julki tai salaatte. Allah antaa anteeksi kenelle haluaa ja rankaisee ketä haluaa, ja Allah on kaikkivaltias.
2:285 Sanansaattaja (siunaus ja rauha hänelle) on uskonut (eli vahvistanut) kaiken, mitä hänen Herransa on hänelle ilmoittanut, ja samoin (ovat tehneet) uskovat. He kaikki ovat uskoneet (sydämestään) Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa ja Hänen sanansaattajiinsa. (He sanovat myös:) ”Emme tee (uskossamme) eroa Hänen sanansaattajiensa välillä.” Ja (Allahin edessä) he sanovat: ”Olemme kuulleet (Sinun käskysi) ja (hyväksyneet sitä) noudattavamme. Herramme! Pyydämme Sinun anteeksiantoasi ja Sinun luoksesi (meidän kaikkien) on palattava.”
 
2:286 Allah ei anna kenellekään enempää koettelemuksia kuin tämä kykenee kantamaan. Häntä odottaa palkkio kaikista hänen tekemistään hyvistä teoista ja rangaistus kaikista hänen tekemistään synneistä. ”Herramme! Älä rankaise meitä, jos unohdamme tai teemme virheen. Herramme! Älä anna kannettavaksemme suurta taakkaa, niin kuin olet antanut niille, jotka olivat meitä ennen. Herramme! Älä (myöskään) anna kannettavaksemme taakkaa, jota emme kykene kantamaan. Älä huomioi (syntejämme), anna meille anteeksi ja ole meille armollinen. Sinä yksin olet meidän suojelijamme; anna meille voitto uskottomista.”
 



1 Tässä kohdassa määrittävä substantiivi rasul on jätetty pois. Eli sanomalla yukhadiʾuna'llaha (he haluavat pettää Allahia) tarkoitetaan yukhadiʾuna rasula'llahi (he haluavat pettää Allahin Sanansaattajaa). Useat johtavat koraaninselittäjät ovat tämän merkityksen kannalla. Ks. Tafsir al-Qurtubi, al-Baydawi, al-Baghawi, al-Nasafi, al-Kashaf, al-Mazhari, Zad al-Masir, al-Khazin jne.


 

Kaikki oikeudet pidätetään. Tekijänoikeudet © 2014 Minhaj-ul-International:lla
(Mitään osaa ja tämän sivun sisällön voi kopioida, tallentaa, julkaistu, jäljentää ja/tai käyttää missään muodossa ilman lupaa Minhaj- ul-Quran International. Katso lisätietoja.)