Pyhä Koraani

Suurat

20.

Ta Han Suura

 

(Suurat Taa-Haa)

 

Allahin, rajattoman myötätuntoisen, aina armollisen nimeen

20:1 Ta, ha. (Vain Allah ja Sanansaattaja, siunaus ja rauha hänelle, tietävät todellisen merkityksen.)
 
20:2 (Kunnioitettu rakastettu,) emme Me ole lähettäneet Koraania sinulle, jotta olisit ahdistunut,
 
20:3 vaan neuvoksi sille, joka pelkää (Herraansa).
 
20:4 (Sen) on lähettänyt (Allah), joka on luonut maan ja korkeat taivaat.
20:5 (Hän) on se rajattoman armollinen, joka on noussut (kunniaansa vastaavasti maailmankaikkeuden järjestystä hallitsevan mahdin) valtaistuimelle.
 
20:6 Kaikki, mitä on taivaiden (ylemmissä, valosta koostuvissa sfääreissä sekä alemmissa, materiaalisissa sfääreissä), maan päällä ja niiden välillä (ilmakehässä) ja kaikki, mitä on maanpinnan alla aina alimpaan kerrokseen saakka, (seuraa) hänen (säätämäänsä järjestystä ja määräysvaltaansa).
 
20:7 (Ei haittaa,) jos korotat (äänesi) Häntä muistaessasi ja rukoillessasi. Hän tuntee (sydämen) salaisuuden ja kätketyimmän mysteerin. (Miksi Hän ei sitten kuulisi ääneen lausuttuja pyyntöjä?)
 
20:8 Allah on (nimi sille syvimmälle olemukselle), jonka lisäksi ei ole muuta jumalaa (eli vahvista Hänen olemassaolonsa ja kiellä kaikkien valheellisten palvonnan kohteiden olemassaolo). Hänellä on (myös muita) kauniita nimiä (jotka kertovat Hänen kauneimmista ominaisuuksistaan).
 
20:9 Onko tarina Musasta (Mooseksesta, rauha hänelle) jo saavuttanut sinut?
20:10 Kun Musa (Mooses, rauha hänelle) näki tulen (palatessaan Midianista Egyptiin), hän sanoi perheelleen: ”Pysykää täällä, minä näin tulen (tai havaitsin läheisyyden ja rakkauden hehkun tulessa). Ehkä saan tuotua siitä kipinän (myös) teille tai löydän tuosta tulesta opastuksen (jota olen hämmentyneenä etsinyt).”
 
20:11 Kun hän saapui (tulen) luo, kuului ääni: ”Musa (Mooses),
 
20:12 Minä olen sinun Herrasi, riisu siis kenkäsi. Sinä olet Tuwan pyhässä laaksossa.
 
20:13 Minä olen valinnut sinut (sanansaattajakseni). Kuuntele siis tarkkaan, mitä sinulle ilmoitetaan.
 
20:14 Minä olen Allah, Minun lisäkseni ei ole muuta jumalaa. Palvo siis Minua ja pidä rukous Minut muistaaksesi.
20:15 Ylösnousemuksen hetki on koittava vääjäämättä. Minä haluan pitää sen salassa, jotta kaikki saisivat palkkion (teoista), joiden eteen he näkevät vaivaa.
 
20:16 Älä anna sellaisen, joka (itse) ei usko siihen ja seuraa (egonsa) haluja, estää sinua siihen (keskittymästä). Muuten sinä(kin) joudut perikatoon.
 
20:17 Mitä sinulla on oikeassa kädessäsi, Musa (Mooses)?”
 
20:18 Hän vastasi: ”Se on sauvani. Minä tapaan nojata siihen ja katkoa sillä lehtiä vuohilleni. Ja on siitä minulle paljon muutakin hyötyä.”
 
20:19 (Allah) sanoi: ”Musa (Mooses), heitä se (maahan).”
20:20 Hän heitti sen (maahan), ja se muuttui saman tien käärmeeksi, (joka) alkoi kiemurrella (edestakaisin).
 
20:21 (Allah) sanoi: ”Ota se käteesi äläkä pelkää. Me palautamme sen nyt aikaisempaan hahmoonsa.”
 
20:22 (Allah määräsi:) ”Työnnä kätesi kainaloosi. Se tulee esiin säteilevän valkoisena, vaikka siinä ei ole mitään tautia. (Tämä) on toinen merkki.
 
20:23 (Me teemme tämän) näyttääksemme sinulle mahtavia merkkejä (voimastamme).
 
20:24 Mene Faraon luo. Hän on ylittänyt rajan (tottelemattomuudessa ja uppiniskaisuudessa).”
20:25 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Herrani, avarra rintani minua varten,
 
20:26 ja tee tehtäväni (sanansaattajana) minulle helpoksi.
 
20:27 Avaa solmu kieleltäni,
 
20:28 jotta ihmiset ymmärtäisivät sanani (vaikeuksitta).
 
20:29 Nimitä minulle perheeni joukosta avustajaksi
20:30 veljeni Harun (Aaron).
 
20:31 Vahvista voimiani hänen avullaan.
 
20:32 Tee hänet osalliseksi tehtävästäni (sanansaattajana),
 
20:33 jotta me (molemmat) voisimme Sinua ylenpalttisesti ylistää,
 
20:34 ja muistaa Sinua jatkuvasti.
20:35 Sinä näet meidät epäilemättä (suhteessa laajempiin yhteyksiin).”
 
20:36 (Allah) sanoi: ”Musa (Mooses), olet saanut kaiken pyytämäsi.
 
20:37 (Jo tätä ennen) Me olemme kerran osoittaneet sinulle suosiomme,
 
20:38 kun ilmoitimme äidillesi sen, mikä ilmoitettu oli:
 
20:39 ’Pane hänet (eli Musa [Mooses]) kirstuun ja laita (kirstu) jokeen, niin joki kuljettaa sen rannalle. Sen nostavat ylös minun viholliseni ja hänen vihollisensa.’ Me olemme heittäneet sinuun luotamme (erityisen) rakkauden säteen (eli tehneet sinusta niin suloisen ja viehättävän, että jokainen, joka sinut näkee, joutuu pauloihisi. Tämä tapahtui,) jotta sinut kasvatettaisiin Minun silmieni edessä.
20:40 (Ja) kun sisaresi (tekeytyi muukalaiseksi) ja kysyi (Faraon perheenjäseniltä) ohi kulkiessaan: ’Osoitanko teille (naisen), joka voisi hoitaa tätä (lasta)?’ Sitten Me palautimme sinut äidillesi (sinun hoitamisesi varjolla), jotta hänen silmänsä saisivat levätä eikä hänen tarvitsisi murehtia. Ja sinä surmasit (uskottoman) miehen (Faraon kansasta), ja Me vapautimme sinut (myös tästä) murheesta. Me arvioimme sinua tarkasti koettelemusten avulla. Sitten sinä asuit useita vuosia midianilaisten parissa ja nyt olet saapunut (tänne Allahin) säätämällä hetkellä, Musa ([Mooses]. Hän oli silloin tasan neljänkymmenen vuoden ikäinen.)
 
20:41 (Nyt) Minä olen valinnut sinut (toimimaan sanansaattajanani ja saamaan erityisen siunaukseni).
 
20:42 Menkää viemään merkkini, sinä ja veljesi (Harun [Aaron]). Älkää heretkö muistamasta Minua.
 
20:43 Menkää molemmat Faraon luo. Hän on jo ylittänyt rajan tottelemattomuudessa.
 
20:44 Puhukaa hänelle sävyisästi. Ehkä hän kuuntelee neuvoja tai alkaa pelätä (vihaani).”
20:45 He kumpainenkin sanoivat: ”Herramme, pelkäämme hänen sortuvan ylilyönteihin kohdallamme tai muuttuvan (entistä) uhmakkaammaksi.”
 
20:46 (Allah) sanoi: ”Älkää pelätkö. Minä olen kyllä teidän kanssanne. Minä kuulen ja näen (kaiken).
 
20:47 Menkää hänen luokseen ja sanokaa: Me olemme sinun Herrasi lähettämiä (sanansaattajia). (Vapauta) siis Israelin lapset (orjuudesta) ja laske (heidät) lähtemään kanssamme. Älä vainoa heitä (enempää). Me olemme saapuneet luoksesi mukanamme merkki Herraltasi. Rauha sille, joka seuraa johdatusta!
 
20:48 Meille on lähetetty ilmoitus, että rangaistus kohtaa (jokaista), joka kieltää (sanansaattajan) ja kääntyy (hänestä) pois.”
 
20:49 (Farao) sanoi: ”No Musa (Mooses), kukas teidän Herranne on?”
20:50 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Herramme on se, joka on antanut kaikelle (sille parhaiten sopivan) olemassaolon ja sitten johdattanut tätä (olosuhteiden mukaisesti).”
 
20:51 (Farao) sanoi: ”Miten kävi (niille) aikaisemmille kansoille (jotka eivät uskoneet Herraanne)?”
 
20:52 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Tieto niistä on Herrallani Kirjaan (talletettuna). Ei Herrani eksy eikä unohda.”
 
20:53 Hän on se, joka tehnyt teille maan asuinpaikaksi, antanut teille kulkuteitä (matkata siellä) ja lähettänyt veden taivaasta. Sitten olemme tuoneet (maasta) tuon (veden) avulla kaikenlaisia kasveja pareittain esiin.
 
20:54 Syökää ja antakaa karjanne laiduntaa. Siinä on merkkejä ymmärtäville.
20:55 Tämän (maan tomusta) Me olemme teidät luoneet, siihen Me teidät palautamme ja siitä Me teidät toisen kerran (taas) ylös nostamme.
 
20:56 Me kyllä näytimme (Faraolle) kaikki (Musalle ja Harunille [Moosekselle ja Aaronille], rauha heille, antamamme) merkit, mutta hän piti niitä valheena ja kieltäytyi (niitä uskomasta).
 
20:57 Hän sanoi: ”Musa (Mooses), oletko sinä tullut luoksemme ajaaksesi meidät taioillasi maastamme pois?
 
20:58 Mekin esitämme sinulle samanlaista taikuutta. Määrää (kaksintaistelulle) meidän välillämme aika, jota kumpikaan meistä ei vastusta. (Kaksintaistelun paikkana) toimikoon aukea ja tasainen maa.”
 
20:59 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Sinulle luvattu päivä olkoon (vuosittaisen) juhlan (ʿid) päivä. Kokoontukoot kaikki ihmiset (silloin) aamupäiväksi yhteen.”
20:60 Farao poistui (seurasta) ja kursi kokoon petolliset (suunnitelmansa). Sitten koitti (säädetty hetki).
 
20:61 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi heille (eli taikureille): ”Voi teitä, (varokaa vain)! Älkää sepittäkö valheita Allahista tai Hän tuhoaa teidät rangaistuksellaan. Se epäonnistuu vääjäämättä, joka sepittää (Allahista) valheita.”
 
20:62 Silloin (taikurit) alkoivat kiistellä asiasta keskenään ja kuiskutella hiljaa.
 
20:63 He sanoivat: ”Nämä kaksi ovat epäilemättä taikureita, jotka haluavat ajaa teidät taioillaan pois maastanne ja tuhota teidän esimerkillisen uskontonne ja kulttuurinne.”
 
20:64 (He tekivät yhdessä päätöksen:) ”Kootkaa yhteen kaikki (taika)temppunne. Tulkaa sitten (yhdessä) jonossa aukiolle. Se, joka tänään voittaa, on menestyksekäs.”
20:65 (Taikurit) sanoivat: ”Musa (Mooses), heitä sinä ensin tai me heitämme.”
 
20:66 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Heittäkää te vain.” Silloin Musasta (Mooseksesta, rauha hänelle) alkoi äkkiä näyttää heidän taikojensa vuoksi, että heidän köytensä ja keppinsä olisivat kiemurrelleet (maassa).
 
20:67 Musa (Mooses, rauha hänelle) alkoi tuntea kätkettyä pelkoa sydämessään.
 
20:68 Me sanoimme (hänelle): ”Älä pelkää, sinä kyllä voitat.
 
20:69 Heitä oikeassa kädessäsi oleva (sauva maahan). Se nielaisee tämän (illuusion), jonka he ovat (keinotekoisesti) loihtineet. Kaikki, mitä he ovat luoneet, on vain taikurin temppuilua. Minne tahansa taikuri saapuukin, hän ei menesty.”
20:70 (Näin tapahtui.) Kaikki taikurit lakosivat kumarruksiin. He sanoivat: ”Me uskomme Harunin ja Musan (Aaronin ja Mooseksen) Herraan.”
 
20:71 (Farao) sanoi: ”Te olette alkaneet uskoa Häneen ennen kuin minä olen antanut teille luvan. Tämä (Musa [Mooses]) on (tosiaan) teidän suuri (opettajanne), joka on opettanut teille taikuutta. (Nyt) minä katkaisen teidän kätenne ja jalkanne pois vastakkaisilta puolilta ja annan naulita teidät taatelipalmun runkoon. Saattepa tietää, kuka meistä antaa ankaramman ja kauemman kestävän rangaistuksen.”
 
20:72 (Taikurit) sanoivat: ”Me emme tule koskaan antamaan sinulle suurempaa painoarvoa kuin selkeille todisteille, jotka olemme saaneet. Kautta sen (Herran), joka meidät on luonut! Päätä, mitä lystäät; sinä voit tehdä päätöksiä koskien vain (muutaman päivän kestävää) maallista elämää.
 
20:73 Me uskomme Herraamme, jotta Hän antaisi syntimme anteeksi ja (jotta Hän antaisi anteeksi) myös sen taikuuden, johon sinä meidät pakotit. Allah on parhain ja ikuinen.”
 
20:74 Sitä, joka saapuu pahantekijänä Herransa eteen, odottaa Helvetti. Sen (piinassa) hän ei kuole eikä elä.
20:75 Mutta niitä, jotka saapuvat Hänen eteensä uskovina (ja myös) hyviä tekoja tehneinä, odottavat korkeat arvoasemat.
 
20:76 He saavat asua ikuisesti puutarhoissa, joiden alta purot virtaavat. Tämä on palkkio sille, joka on puhdistautunut (epäuskon ja tottelemattomuuden liasta).
 
20:77 Ja Me lähetimme Musalle (Moosekselle, rauha hänelle) ilmoituksen: ”Lähde yösydännä palvelijani mukanasi. Tee heille kuiva kulkutie mereen (lyömällä sauvallasi). Älkää pelätkö (Faraon) saavan teidät kiinni älkääkä pelätkö (hukkuvanne).”
 
20:78 Kun Farao sitten jahtasi heitä joukkojensa kanssa, meren (aallot) pyyhkivät heidän ylitseen niin että ne peittivät heidät.
 
20:79 Farao johti kansansa harhaan eikä opastanut heitä oikealle tielle.
20:80 Israelin lapset, (katsokaa nyt:) Me pelastimme teidät viholliseltanne ja annoimme teille lupauksen (saapua) Siinai(-vuoren) oikealle puolelle. (Siellä) Me lähetimme teille mannaa ja viiriäisiä,
 
20:81 (ja sanoimme teille:) ”Syökää niitä puhtaita ruokia, jotka olemme teille ravinnoksi antaneet. Älkää ylittäkö siinä rajaa tai vihamme kohtaa teitä väistämättä. Se, jota vihamme kohtaa, tulee varmasti tuhoutumaan.”
 
20:82 Minä annan paljon anteeksi sille, joka katuu, uskoo, tekee hyviä tekoja (ja) pysyy sitten (vakaana) johdatuksessa.
 
20:83 Ja Musa (Mooses), miksi sinä kiirehdit (Siinai-vuorelle ennen) kansaasi?”
 
20:84 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”He ovat kyllä tulossa perässäni. Minä kiirehdin eteesi (kaipuun ja rakkauden pakottamana), jotta Sinä, Herrani, olisit tyytyväinen.”
20:85 (Allah) sanoi: ”Teidän (saavuttuanne) Me olemme laittaneet kansasi koetukselle. Samiri on johdattanut heidät harhaan.”
 
20:86 Silloin Musa (Mooses, rauha hänelle) palasi kansansa luo täynnä vihaa ja tuskaa. Hän sanoi: ”Kansani, eikö Herrani antanut teille reilua lupausta? Onko lupauksen (täyttymiseen) kulunut teille liian pitkä aika? Vai halusitteko Herranne rangaistuksen tulevan osaksenne (ja kohtaavan teitä)? Te olette rikkoneet lupauksenne minulle.”
 
20:87 He sanoivat: ”Emme me rikkoneet lupaustamme sinulle omasta halustamme, vaan (kävi niin, että) ihmisten korujen raskas taakka alkoi painaa meitä, ja me heitimme ne (tuleen). Sitten (myös) Samiri teki samoin.”
 
20:88 Sitten hän valoi (heidän sulatetuista koruistaan) heille vasikkapatsaan. Siitä (kuului) aivan kuin lehmän ammuntaa. He sanoivat: ”Tämä on jumalanne ja (myös) Musan (Mooseksen, rauha hänelle) jumala.” (Tässä kohdassa Samiri) unohti.
 
20:89 Niinpä, eivätkö he (sen vertaa) nähneet, että tuo (vasikka) ei kyennyt vastaamaan heille sanallakaan eikä sillä ollut valtaa päättää haitasta eikä hyödystä.
20:90 Myös Harun (Aaron, rauha hänelle) oli aikaisemmin sanonut heille (varoitukseksi): ”Kansa, teitä vain koetellaan tällä (vasikalla. Ei se ole) teidän Herranne. Armollinen (on teidän Herranne). Seuratkaa minua ja totelkaa määräystäni.”
 
20:91 He sanoivat: ”Me pidämme kiinni sen (palvonnasta), kunnes Musa (Mooses) palaa luoksemme.”
 
20:92 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Harun (Aaron), kun näit heidän kulkevan eksyksiin, mikä sinua pidätteli?
 
20:93 (Ja kuka sinua kielsi) seuraamasta tietäni (ja kieltämästä heitä kovin sanoin)? Etkö sinä totellut minua?”
 
20:94 (Harun [Aaron], rauha hänelle) sanoi: ”Äitini poika, älä tartu minua parrasta äläkä päästä. (En ollut ankara, koska) pelkäsin sinun sanovan: Sinä olet saanut aikaan lahkolaisuutta Israelin lasten keskuudessa etkä ole odottanut ohjeitani.”
20:95 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”Samiri, (kerro,) mikä sinua vaivaa?”
 
20:96 Hän sanoi: ”Minä näin jotain, mitä he eivät nähneet. Niin minä otin kourallisen (hiekkaa sinun luoksesi saapuneen enkeli)lähetin jalanjäljestä. Minä valoin sen mukaan (vasikkapatsaaseen). Tällä tavoin minun egoni sai (tekoni) näyttämään minusta houkuttelevalta.”
 
20:97 (Musa [Mooses], rauha hänelle) sanoi: ”(Lähde täältä ja) mene matkoihisi. (Koko) elämäsi ajan sinun (rangaistuksenasi) on sanoa (kaikille): Älä koske (minuun, älä koske minuun). Ja sinulle on luvattu myös toinen (rangaistus. Se on lupaus,) jota ei tulla koskaan rikkomaan. Katso tuota (kuvitteellista) jumalaasi, jota te antaumuksella (palvoitte). Me poltamme sen ja sirottelemme sen (tuhkat) jokeen viimeistä hiukkasta myöten.
 
20:98 (Ihmiset,) teidän jumalanne on yksin Allah, jonka lisäksi ei ole muuta jumalaa. Hänen tietonsa kattaa kaiken.”
 
20:99 (Kunnioitettu rakastettu,) näin Me kerromme sinulle kertomuksia (kansoista), jotka ovat jo menneet. Me olemme antaneet sinulle luotamme muistutuksen (eli varoittavan Kirjan).
20:100 Joka kääntyy siitä pois, saa ylösnousemuksen päivänä raskaan taakan kannettavakseen.
 
20:101 Hän pysyy ikuisesti tuohon (piinaan vajonneena), ja ylösnousemuksen päivä muodostuu hänelle viheliäiseksi taakaksi.
 
20:102 Päivänä, jona pasuunaan puhalletaan, Me kokoamme pahantekijät. Heidän ruumiinsa ja silmänsä sinertyvät (ylitsepääsemättömän pelon ja sokeutumisen seurauksena).
 
20:103 He sanovat hiljaa toisilleen: ”Sinä olet ollut maailmassa hädin tuskin kymmenen päivää.”
 
20:104 Me tiedämme hyvin, mitä he tulevat sanomaan, kun heidän joukostaan älykkäämpi ja paremmin toiminut sanoo: ”Ette te ole viipyneet (maailmassa) kuin yhden päivän.”
20:105 Ja he kysyvät sinulta vuorista. Sano: ”Minun Herrani puhaltaa ne pois kuin tomuhiukkaset,
 
20:106 muuttaa ne tasaiseksi, kuivaksi ja hedelmättömäksi maaksi,
 
20:107 josta te ette löydä painaumia tai kohoumia.”
 
20:108 Sinä päivänä ihmiset kulkevat kutsujan perässä, eikä (häntä seuratessa) mutkitella. Armollisen (Jumalan) majesteettisuus vaientaa kaikki äänet, ettekä te kuule kuin heikkoa huminaa.
 
20:109 Sinä päivänä ei väliintulo hyödytä, paitsi sellaisen, jolle Armollinen (Jumala) on antanut luvan ja jonka sanoihin Hän on tyytyväinen. (On vahvistettu, että välittäjänä voivat toimia profeetat ja sanansaattajat, Jumalan ystävät ja hurskaat, viattomat lapset ja monet muut Allahin palvelijat.)
20:110 Hän tietää (kaiken), mitä heillä on edessään ja mitä heillä on takanaan. He eivät kykene käsittämään Hänen (tietoaan omalla) tiedollaan.
 
20:111 (Kaikki) kasvot kumartuvat ikuisesti elävän ja pysyvän (Herran) edessä. Se, joka kantaa vääryyttä taakkanaan, joutuu pettymään.
 
20:112 Sen, joka tekee hyviä tekoja ja uskoo, ei tarvitse pelätä vääryyttä eikä harmia.
 
20:113 Näin Me olemme lähettäneet tämän (viimeisen ilmoituksen) arabian kielellä Koraanin (muodossa) ja selittäneet siinä (rangaistuksesta) varoittavia tapauksia kerta toisensa jälkeen (eri tavoin), jotta heistä tulisi hyveellisiä, ja jotta (tämä Koraani) saisi heidän (sydämessään) aikaan (innon) muistaa (tuonpuoleista ja hyväksyä neuvo).
 
20:114 Korkea on Allah. Hän on todellinen kuningas. Älä kiirehdi (resitoimaan) Koraania ennen kuin se paljastetaan sinulle täysin. Sano (Herrasi edessä): ”Herrani, kasvata minun tietoani.”
20:115 Todellisuudessa Me olimme antaneet painokkaan käskyn (jo paljon) aikaisemmin Adamille (Aadamille, rauha hänelle), mutta hän unohti. Emme Me havainneet hänessä aikomusta (olla tottelematta; se vain jäi pois).
 
20:116 Ja (muista,) kun Me sanoimme enkeleille: ”Kumartakaa Adamia (Aadamia)”, ja he kaikki kumarsivat, paitsi Iblis. Hän kieltäytyi.
 
20:117 Sitten Me sanoimme: ”Adam (Aadam), tämä (Saatana) on epäilemättä sinun ja sinun vaimosi vihollinen. Älkää siis vain antako hänen saada teitä karkotetuksi Paratiisista. Silloin te joutuisitte koville.
 
20:118 Tässä (Paratiisissa) teillä on (helppoa): te ette tunne nälkää ettekä joudu olemaan alasti,
 
20:119 te ette tunne täällä janoa eikä aurinko teitä vaivaa.”
20:120 Mutta Saatana antoi hänelle ajatuksen. Hän sanoi: ”Adam (Aadam), kertoisinko sinulle ikuisen elämän puusta (Allahin läheisyyden Paratiisissa)? Tai salaisuuden (jumalallisesta) kuninkuudesta, jota ei voi kukistaa ja joka ei pääty?”
 
20:121 Kumpikin (halusi ikuista elämää Allahin lähellä ja) söi tuon puun hedelmän. Silloin heidän peitetyt osansa muuttuivat heille näkyviksi ja he alkoivat asetella Paratiisin (puiden) lehtiä (vartaloilleen). Adam (Aadam, rauha hänelle) ei onnistunut (ymmärtämään) Herransa määräystä1 eikä hän kyennyt saavuttamaan (ikuista elämää Paratiisissa).
 
20:122 Sitten hänen Herransa valitsi hänet (läheisyyteensä ja toimimaan profeettanaan), kääntyi hänen puoleensa (erityisessä anteeksiannossaan ja armossaan) ja näytti hänelle tien toivottuun päämäärään.
 
20:123 (Allah) sanoi: ”Menkää täältä alas, te kaikki. Jotkut teistä tulevat olemaan toisten vihollisia. Kun sitten johdatus Minulta (ilmoitetaan) teille, niin se, joka Minun johdatustani seuraa, ei eksy (maailmassa) eikä tule onnettomaksi (tuonpuoleisessa).
 
20:124 Sille, joka kääntyy pois varoituksestani (eli muistamisestani ja neuvoistani), maallinen elanto tehdään (niukaksi) ja ylösnousemuksen päivänä Me herätämme hänet sokeana.”
20:125 Hän sanoo: ”Herrani, miksi olet (tänään) herättänyt minut sokeana, vaikka (maailmassa) tapasin nähdä?”
 
20:126 (Allah) sanoo: ”Niin kuin sinä (maailmassa) sait merkkejäni, mutta unohdit ne, samalla tavoin sinut unohdetaan tänään.”
 
20:127 Näin Me annamme korvauksen sille, joka on (synnissä) ylittänyt rajan, ja joka ei uskonut Herransa merkkeihin. Rangaistus tuonpuoleisessa on epäilemättä äärimmäisen ankara ja ikuisesti jatkuva.
 
20:128 Eikö heitä ohjannut (se), että heitä ennen Me olimme tuhonneet ties kuinka monia yhteisöitä, joiden asuinsijoilla he (nyt) käveleskelevät? Tässä on (monia) merkkejä ymmärtäväisille.
 
20:129 Ellei Herrasi olisi sitä jo aiemmin päättänyt ja (ellei ylösnousemuksen) hetkeä olisi säädetty (heidän rankaisemisekseen, kohtaisi rangaistus heitä) väistämättä (saman tien).
20:130 Kestä kärsivällisesti heidän (sydäntä raastavat) puheensa ja ylistä Herraasi kiittäen (fajr-rukouksen aikaan) ennen auringonnousua ja ennen sen laskemista (ʿasr-rukouksen aikaan). Ja ylistä myös yön varhaisina hetkinä (maghrib- ja ʿishaʾ-rukousten aikana) ja päivän molemmin puolin (zuhr-rukouksen aikana, silloin kun päivän ensimmäinen puolisko päättyy ja toinen alkaa. Arvostettu rakastettu, tämä kaikki on,) jotta tulisit tyytyväiseksi.
 
20:131 Älä katso ihmetellen ja hämmästellen niitä maallista elämää koristavia asioita, joita olemme joillekin (uskottomille materialisteille) suoneet heidän (väliaikaiseksi) nautinnokseen laittaaksemme heidät niiden kautta koetukselle. Herrasi lahja (tuonpuoleisessa) on parempi ja ikuisesti kestävä.
 
20:132 Käske perhettäsi rukoilemaan ja pysy siinä (itse) vakaana. Emme Me pyydä sinulta elatusta, (vaan) Me elätämme sinut. Parhaan lopputuloksen takaa hyveellisyys.
 
20:133 (Uskottomat) sanovat: ”Miksi tämä (sanansaattaja) ei tuo meille Herraltaan mitään merkkiä?” Eivätkö he ole saaneet selkeää vahvistusta (eli Koraania) niille asioille, jotka ovat (mainittuina) aikaisemmissa Kirjoissa?
 
20:134 Jos Me olisimme tuhonneet nämä ihmiset (jo) tätä ennen jollain rangaistuksella, he olisivat sanoneet: ”Herramme, miksi et lähettänyt meille ketään sanansaattajaksi, jotta olisimme voineet seurata ilmoitustasi ennen kuin meitä nöyryytetään ja häpäistään?”
20:135 Sano: ”Kaikki odottavat, odottakaa siis tekin. Kohta te saatte tietää, ketkä ovat oikealla tiellä ja ketkä ovat oikeaan johdettuja.”
 



1 sillä se ei koskenut vain yhtä tiettyä puuta vaan kaikkia sen lajin puita. Hän ei syönyt yhden tietyn puun hedelmiä vaan saman lajin toisen yksilön hedelmiä olettaessaan, että kielto koski vain yhtä puuta.


 

Kaikki oikeudet pidätetään. Tekijänoikeudet © 2014 Minhaj-ul-International:lla
(Mitään osaa ja tämän sivun sisällön voi kopioida, tallentaa, julkaistu, jäljentää ja/tai käyttää missään muodossa ilman lupaa Minhaj- ul-Quran International. Katso lisätietoja.)